PAKKO PÄRJÄTÄ

Olen viime aikoina sanonut jo niin monta kertaa ”Kyllä mä pärjään”, että voisi kuvitella sanojen menettäneen merkityksensä. Kun työtahti syysflunssien tai muiden syiden vuoksi kiihtyy, voi huomata kysyvänsä itseltään tai toivottavasti myös kollegalta, että miten kukin pärjää. Pärjääminen on hyvin subjektiivinen kokemus, sillä jonain toisena päivänä se voi olla aivan erilainen lopputulos. Yksinkertaisuudessaan, jos ei pärjää tulee pyytää apua. Tämä pätee myös aivan normaalissa elämässä, eli jos ei pärjää tulisi saada apua jostain. Se että saako sitä onkin sitten eri asia. Olenkin alkanut miettimään, että miksi ajattelen pärjäämistä niin paljon. Onko meidän kaikkien pakko ”vain pärjätä” vai onko mahdollista jopa kukoistaa joissain olosuhteissa. Epäkohdista naristaan, mutta tehdäänkö niille mitään jos niiden kanssa pärjätään. Pärjääminen välttää meitä turhilta teoilta asioiden eteen, sillä usein on helpoin vain pärjätä. Välillä pärjääminen on välttämätöntä, jotta asiat sujuvat mahdollisimman sutjakkaasti ja helposti. Silloin jos ei pärjätä, täytyy toimia jollain tavalla. Usein se tarkoittaa kiireessä esimerkiksi priorisointia tai kaikki tehdään mutta ei täysin samalla panostuksella kuin jos aikaa olisi enemmän käytettävissä. 

Haluaisin ajatella, että en vain pärjää vaan teen aina parhaani tilanteesta huolimatta. Pärjääminen on kuitenkin niin syvällä arjessa ja elämässä, joten siitä yli pääseminen on helpommin sanottu tehty. Jos pärjäämistä pakottaa itselleen se syö enemmän kuin antaa. Lyhyen aikaa pärjääminen onnistuu ja ihan okei, mutta pidemmän ajan päästä se voi muuttua väsymykseksi ja uupumukseksi. On syy pärjäämiselle mikä tahansa, tulisi se saada asiana käsiteltyä. Jos pärjäämisen syy on kiire, on tärkeää saada ottaa aikaa palautua ja irtaantua kiireestä. Jos se on oman henkilökohtaisen elämän kuormitustekijä on tärkeää päästä omalla tavalla käsittelemään se. Usein esimerkiksi puhuminen, luova ilmaisu, energian purkaminen tai mikä tahansa mikä juuri sinulle itsellesi on paras tapa päästä pärjäämisestä tiedostamaan kuormitustekijän vaikutus omaan arkeen, voi auttaa paljon. Kun pärjäämisen saa avattua itselleen ja tehtyä sille jotain voi alkaa pääsemään pärjäämisen paineesta ja keskittyä siihen olennaiseen eli elämiseen. Elämä kun ei ole pärjäämistä, vaan siihen kuuluu myös paljon ihania ja kamalia asioita, jotka tulisi kokea sellaisenaan eikä vain pärjätä niiden kanssa.

plaid blazer ZARA

top GINA TRICOT

denim skirt LEVI’S

necklace THOMAS SABO

sneakers ADIDAS

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

KEEPING UP WITH THE JONESES

Olen viime aikoina miettinyt sosiaalisen median vaikutusta siihen, miten meidän kaikkien tulisi näyttäytyä ollaksemme ”jotain”. Asia lähti liikkeelle naureskellessani työkaverin kanssa sitä kun olin pukeutunut maatalon emäntätyyliin kumisaappaisiin ja sadetakkiin sään mukaisesti. Tokaisin siinä että jos sitä ei ole sosiaalisessa mediassa sitä ei ole olemassa. Käsitys siitä mitä sosiaalisessa mediassa on onkin jollain muotoa lähempänä sitä totuutta mitä haluamme maailmalle näyttää kuin se mitä todellisuudessa ehkä olemme. En todellakaan tarkoittanut sitä todella, vaan lähinnä juuri ivaamaan koko ajatusta siitä, että meidän täytyisi aina näyttää edustavalta julkisilla paikoilla tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Omassa työssäni kun ei tuo ulkonäkö ole niin oleellinen osa ammattitaitoa, joten työmatkat sujuvat jos sun missä asukokonaisuudessa (lue rytkyissä). Englanninkielessä on sanonta ”keeping up with the Joneses”, joka hyvin myös kuvaa tätä ilmiötä. Sosiaalisessa mediassa menestyvät ne jotka näyttävät kauniita kuvia ja ihanaa sisältöä, jolloin myös ne muut haluavat tavoitella samaa. Emme ehkä kilpaile naapureidemme kanssa sosiaalisen hierarkian herruudesta, vaan pyrimme kopioimaan sosiaalisessa mediassa seuraamiltamme henkilöiltä vaatetyyliä ja elämäntapoja.

Ihmiset käyttävät paljon rahaa, jotta voivat näyttää ja elää kuin sosiaalisen median supertähdet tai muut julkkikset. Itsekin koen jollain tasolla syyllistyväni tähän, sillä kuten monella on jonkinlainen kaipuu merkitykselliseen elämään, joka yksinkertaisimmillaan näkyy numeroina seuraajamäärissä. En halua määrittää itseäni seuraajamääräni perusteella, mutta huomaan että kiinnitän siihen huomiota. Siksi koen myös että minun täytyy jollain tapaa pysyä bloggaajakollegoideni mukana, jotta olen samalla linjalla. Aina voisin lähteä kokeilemaan jotain omaa ja muuta sillä riskillä, että ketään muuta kuin itseäni ei kiinnosta, mutta käytännössä se on helpommin sanottu kuin tehty. Oma blogini sisältö ei ole oikein missään vaiheessa ole ollut massoja liikuttavaa vaan tekstini ovat kiinnostaneet lähinnä läheisiäni, jotka lukevat niitä vain siksi että ne ovat minun kirjoittamiani. Sitä kautta minullakin on jo jonkinlaista ”stamp of approval”ia asioiden suhteen. Voi olla että olen jonkun silmissä Jones, jonka jotain ominaisuutta haluaa tavoitella. Mutta meillä jokaisella on oma tällainen taho jota kohti kiivaasti pyrimme menemään. On se sitten sosiaalisen median stara, ystävä, naapuri tai kuka tahansa. Tämän hetkinen influencer markkinointi perustuu vahvasti juuri tähän samaiseen ajatukseen, jolloin jonkun hyväksymä asia saa heti positiivisemman kuvan esimerkiksi uutuustuotteelle. Muiden mukana pysyminen onkin varmaan meille luonnollista, kun se näin vahvasti elämissämme ilmenee.

I have been thinking about social media and our need to be seen as good as possible in it. It reminds me of the saying ”keeping up with the joneses”. The social media stars of our lives are the new neighbors to keep up with among celebrities. People are willing to put a lot of money to do it and put effort into their lives. This also can be seen in a goal to be percieved as perfectly as possible. Those people we are trying to keep up with have their perfect instafeeds and lifestyles, which makes us want to do the same. I am personally guilty of this since as a blogger I feel like I need to be as perfect as the others and couldn’t even consider doing my own thing despite the risk for being insignificant. My blog is mostly read by my friends and family, in which demograpic I have some sort of stamp of approval when it comes to products and services of specific sorts. I might be a Jones to someone, like I have my own Jones to keep up with. It must be in our blood since it comes so naturally.

polka dot wrap blouse ZARA

pants BCBG MAX AZRIA

loafers VAGABOND

necklace THOMAS SABO

sunnies GUCCI

Ciao belle,

Sini

 

Photos: Maiju Markkanen

Continue Reading

TERVEYDEN EDISTÄMINEN PÄHKINÄNKUORESSA

Tästä aiheesta voisin puhua loputtomiin ja olen suunnitellut videon tekemistä sen suhteen. Terveyden edistäminen on lähellä sydäntäni ja vaikka välillä omat elintavat menevätkin enemmän ”älä tee niin kuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon” haluan ottaa omista hyviksi todetuista neuvoistani vaarin ja tehdä keholleni niitä asioita, jotka saavat sen pysymään mahdollisimman hyvässä kunnossa mahdollisimman pitkään ja tapaturmista ja kommelluksista huolimatta. Kun omasta terveydestään pitää huolta, niin kroppa ja mieli kiittää yhtä lailla ja voi keskittyä olennaiseen. Onnellisuus ja terveys kulkevat käsi kädessä, eikä toinen voi olla täysin kunnossa jos toinen ei pelitä. Kehossa voi olla rajoituksia, mutta se voi silti olla isommassa mittakaavassa terve ja onnellinen mieli. Tässä postauksessa halusinkin avata niitä uskomuksia, joita mm. fitnesskulttuuri ja markkinointikikat antavat ymmärtää.

Terveenä olemiseen et tarvitse turhia lisäravinteita ja superfoodeja, nettivalmennuksia, valmiita ruokavalioita ja dieettejä, erilaisia pelejä ja vehkeitä joiden tarkoituksena on muokata kehoa tai parantaa sairauksia, kikka kolmosia joilla lähtee kaikki flunssasta syöpään tai mitään muutakaan sellaista, joka vaatii sinua avaamaan kukkarosi nyörit. Itseoppineet gurut ja muut ilman virallisia tutkintoja ja ammattinimikkeitä on syytä kiertää kaukaa. Jollain voi olla ihan hyviäkin ajatuksia, mutta usein kyseessä ei ole luotettavaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja kokemusta takana, joten seuraukset voivat olla pahimmillaan vakavat. Jos et ole varma jostain valmennuksesta, dieetistä tai tuotteesta voit aina kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Lääkärit ovat usein varma valinta näiden asioiden suhteen, itsehoidollisissa asioissa voi hyödyntää sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan puoleen, ravitsemuksessa ravitsemusterapeutin ja liikkumiseen ja treenaamiseen liittyvissä asioissa fysioterapeutin puoleen. Heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja lupa lain mukaan harjoittaa ammattia, joten voit hyvällä todennäköisyydellä luottaa heidän vinkkeihinsä. Itsekin konsultoin usein kollegoja ja muiden ammattikunnan edustajia, kun oma tietotaitoni raja löytyy jotta voin olla varma valitsemastani ratkaisusta. Älä sinäkään ala kokeilemaan asioita, joista et ole ihan varma niin säästyt vaivalta ja pankkitili kiittää. Säästä siis rahaa ja tee niitä tavallisia asioita, jotka jo sukupolvet ennen sinua ovat todenneet hyödyllisiksi.

Oma lemppariaiheeni eli liikunta on yksi parhaista asioista terveyden suhteen. Nykyään ollaankin siirtymässä liikkumattomampaan suuntaan. Lapset ja nuoret eivät ole aktiivisesti ulkona leikkimässä ja kehittämässä kehojaan kohti aikuisuutta, joten ne lapsuudesta saatavat rakennuspalikat eivät pääse kehittymään. Keho tarvitsee treeniä oppiakseen uusia asioita, jotka useimmiten löytyvät mm. leikin avulla. Liikunta on tehokkain keino saada aikaan terveysvaikutuksia, jotka voidaan lukea lääkkeenkaltaisiksi. Esimerkiksi verenkierto parantuu harjoittelun avulla, jolloin verenpaine laskee. Korkeasta verenpaineesta kärsivät voivat näin yksinkertaisella tavalla helpottaa omaa oloaan. Älä kuitenkaan lopeta lääkärin määräämää lääkettä omine lupinesi, vaan konsultoi omaa lääkäriäsi asiasta. Kun lihakset ja luut ovat jo lapsuudessa hyvässä kunnossa kestävät ne rasitusta ja tapaturmia paremmin myös myöhemmin. Sairastumisen yhteydessä ne jotka ovat paremmassa kunnossa paranevat huomattavasti nopeammin. Myös useamman perussairauden oireet voivat liikunnan avulla lievittyä, kun toimit saatujen ohjeiden mukaan. Liikunta piristää mielialaa, joten jaksat paremmin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Liiallinen liikunta ja pitkäaikaiset (yli 1,5h) kertatreenit eivät tätä edistä, vaan on parempi pysyä itselle mieluisessa ja sopivan kestoisessa terveysliikunnan muodossa. Sillä ei ole väliä onko se juoksua, tanssia, kuntosalia vai vaikka pallopelejä, kunhan pidät siitä ja teet sitä mielelläsi. Silloin ei treenikertoja jää niin helposti välistä.

Ravitsemusasiat ovat olleet aika paljon pinnalla viimeaikoina. Ravitsemussuositukset on laitettu syyniin ja erilaiset hankalasti ylläpidettävät dieetit ovat nousseet suosioon. Olen itse vahvasti sitä mieltä, että suositukset ovat suosituksia ja niitä täytyy myös kohdella sellaisena, mutta niiden tarpeellisuutta ei ole syytä kyseenalaistaa. Ne perustuvat vuosikymmenten perusteelliseen tutkimustietoon, eli niillä on jokin perusta. Niitä voi pitää jonkinlaisena ohjenuorana ja tehdä omasta ruokavaliostaan parhaan mahdollisen itselleen. Itse esimerkiksi en käytä punaista lihaa, en juo maitoa mutta käytän muita maitotuotteita ja pyrin syömään hyvin kasvispainotteisesti mahdollisuuksien mukaan, mutta en vältä vaaleaa lihaa kuten kanaa ja kalaa. Eli kunhan syöt säännöllisesti aivan tavallista kotiruokaa pötkit pitkälle. Ruuassa saa hifistellä, mutta se ei ole millään muotoa pakollista. Aamupalan syömisen olen huomannut itselläni vaikuttavan päivän jaksamiseen ja vointiini erityisen paljon, joten sen unohduttua olen alkanut pakottaa itseäni syömään aamupalaa uudestaan. Eli ei se syöminen ja ravitsemuskaan niin ihmeellistä ole, eikä se vaadi mitään valmiita suunnitelmia sen suhteen mitä jokaisella aterialla lautasellesi tulisi pistää. Pizza ja hampurilaiset tai mikä tahansa sinua houkuttaa on myös pienissä määrin ihan okei, kunhan et syö niitä päivittäin ja suuria määriä. Ruoka tulee myös kuluttaa liikkumalla ja arkiaktiivisuuden avulla.

sunnies GUCCI

blouse ZARA

denim shorts DIY

loafers VAGABOND

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

AITO ITALIALAINEN MARGHERITA PIZZA

Tein tuossa yksi päivä maailman parasta pizzaa eli aitoa oikeaa italialaista Margherita pizzaa, eli sitä mitä italialaiset kutsuvat pizzaksi. Pidän itse juuri tämäntyylisestä simppelistä ja rapeasta pizzasta, joten olin kuin taivaassa ja olen haaveillut kyseisestä pizzasta joka päivä sen jälkeen. Toinen puolisko voi todistaa. Pizzaan inspiraatio saatu täältä!

Pizzapohja (3 pizzaa):

6dl vehnäjauhoja

1/4 tl kuivahiivaa

1/2 tl hienoa merisuolaa

3 dl kylmää vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää pieni määrä vettä kerrallaan ja sekoita esimerkiksi kapustalla niin, että ainekset sekottuvat. Älä vaivaa taikinaa. Taikina jää hieman löysäksi tarkoituksella. Näin pohjasta tulee ohut ja rapea. Halutessasi voit kohottaa taikinaa huoneenlämmössä 12-24h. Tällöin taikina kohoaa kaksinkertaiseksi. Nälkäisimmille kelpaa myös kohottamaton taikina, haha!

Pizza kastike (3 pizzaa):

1 tlk (400g) Mutti pizzasauce

reilu loraus oliiviöljyä (Pirkka Parhaat Ekstraneitsytoliiviöljy Basilikalla maustettuna)

1 valkosipulin kynsi pieneksi hienonnettuna

1 tl balsamiviinietikkaa (tai balsamicoa)

1 tl sokeria

ripaus suolaa ja mustapippuria

Lämmitä ainekset kattilassa miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia välillä sekoittaen. Pizzakastike roiskuu helposti, joten älä säikähdä sotkua. Maista kastiketta ennen pizzojen valmistamista ja mausta tarvittaessa lisää.

Täytteet (yhä 3 pizzaa):

3 palloa (á 125g) Mozzarella di Bufala juustoa (Esim. Pirkka Parhaat, mutta tavallinenkin mozzarella käy)

parmesaanijuustoraastetta (Parmigiano Reggiano tai tavallinen pastajuusto)

tuoreita basilikanlehtiä

Laita 1 mozzarellapallo per pizza. Muotoile 1/3 taikinaa ohuenohueksi pohjaksi leivinpaperille. Kannattaa käyttää paljon jauhoja leivinpaperilla levitysvaiheessa välttääksesi taikinan tarttumisen paperiin ja käsiin. Laita uuni lämpeämään 250 asteeseen ja jätä pelti uuniin. Kun uuni on lämmennyt nosta leivinpaperi kuumalle pellille, levitä pizzakastike, leikkaa mozzarella ja laita siivut pizzan päälle, ripottele parmesaani ja koristele basilikanlehdillä. Paista 10 minuuttia uunin keskitasolla. Kun olet saanut pizzan uunista, lorauta hieman oliiviöljyä pizzan päälle. Nauti kylmän juoman kanssa!

Jos haluat tehdä vain yhden pizzan kerrallaan niin jaa ohje kolmella. Soosia kun tulee yhdestä purkista kätevästi kolmeen, niin on helpompi tehdä useampi kerralla. Kaksi ihmiselle tästä riitti sopivasti pizza per nenä ja santsikierros seuraavaan iltaan.

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

VIIMEKSI MINÄ…

Sain Nannalta haasteen vastata muutamaan kysymykseen siitä mitä olen viimeaikoina kokenut ja tuntenut. Ihana haaste, johon vastaan mielelläni. Haastankin sinut bloggaaja, joka tätä ei vielä ole tehnyt tekemään haasteen blogissasi!

Viimeksi minä innostuin, kun sovin ystäväni kanssa näkeväni piknikillä. En ole helteiden aikaan kovinkaan aktiivisesti tehnyt asioita töiden jälkeen, sillä ei ole ollut energiaa.

Viimeksi minä itkin, kun pitkän stressaavan viikon päätteeksi en jaksanut ja omat stressinaiheet ja asiat, joista olen epävarma itsessäni ja elämässäni tällä hetkellä pääsivät valloilleen.

 

Last time I got excited was when I met my friend for a picnic. I haven’t done pretty much anything after work during the heatwave, which is why I was happy to meet up.

Last time I cried was when after a long week I fell apart from stress and things I was feeling insecure about.

Viimeksi minä harmistuin, kun kärsin pahemman luokan nestehukasta (helteen ei alkoholin vuoksi) ja olisin toivonut, että toinen puoliskoni olisi ollut pitämässä minusta huolta, mutta hän oli reissun päällä.

Viimeksi minä nauroin, kun juttelin mukavia työkavereiden kanssa töissä. Ei mitään sen erikoisempaa, mutta meillä on kyllä parhaat jutut!

 

Last time I got annoyed was when I was suffering from dehydration (from the heat not alcohol) and I wished my other half was there to care for me, but he was traveling.

Last time I laughed was when I was chatting with my coworkers. Nothing special, we just crack each other up!

Viimeksi minä jännitin, päätöksen tekemistä blogin suhteen. Päätös tarkoittaa paljon uutta ja jännittävää.

Viimeksi minä päätin, että teen hieman muutoksia blogini suhteen. Muutos on kuitenkin vielä niin lähtökuopissa, että ennen kuin saan sen valmiiksi en siitä teille kerro somessa. Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, eikös niin?

 

Last time I was nervous was when I made a big decision about my blog. It’s such a new territory for me.

Last time I made a decision was about a chance for my blog. It’s still just a work in progress I’m not telling more about it right now.

Viimeksi minä kokeilin jotain uutta oli muutokseen liittyen. Harjoittelen uusia taitoja, revin harmaita hiuksia ja kehityn toivottavasti.

Viimeksi minä ilahduin, kun tilasin pitkään haaveilemani Leviksen farkkuhameen. Kohta saan sen käyttöön!

 

Last time I tried something new was about the new changes. I am practicing new skills, pulling my hair and hopefully improving myself.

Last time I was thrilled was when I ordered the Levi’s denim skirt I had been dreaming of. It’s here soon!

shirt MANGO

denim shorts LEVI’S

hoop earrings GINA TRICOT

necklace THOMAS SABO

loafers VAGABOND

 

Ciao belle,

Sini

Kuvat: Maiju Markkanen

Continue Reading