HENGITYKSEN VAIKUTUS KAIKKEEN

Hengitys. Kun hengität sisään saat keuhkot täyteen ympäröivää ilmaa, happea ja muita molekyylejä. Happi siirtyy pienen pienistä rypälemäisistä alveoleista verenkiertoon. Uloshengityksellä päästät ulos hiilidioksidia joka on muodostunut soluissasi. Näinhän meille koulussa opetetaan, mutta hengitykseen kuuluu niin paljon muutakin merkityksellistä, ettemme osaa vielä edes hyödyntää sitä kaikkea mitä sillä on annettavana. Yksinkertaisuudessaan hengitys vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa hengitykseen. Ihan näin selkeästä ilmiöstä ei kuitenkaan käytännössä ole kyse, joten haluan hieman avata sitä mitä tarkoitan ja sitä mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Hengitystä käytetään monissa kulttuureissa, sekä meditaatiossa ja joogassa rentouttamaan kehoamme ja lievittämään stressiä. Silloin kyseessä on usein syvä palleahengitys, jossa keuhkot toimivat ikäänkuin niille tarkoitetulla tavalla. Pallealihas laskeutuu ja nousee hengityksen mukana vaikuttaen keuhkojen ilmanpaineeseen. Sisäänhengityksessä pallea laskeutuu ja negatiivinen paine vetää ilmaa sisään keuhkoihin. Uloshengityksessä pallea nousee, jolloin posiviitinen paine työntää ilmaa pois keuhkoista, jotta ne voivat täyttyä uudestaan. Hengittäminen on luonnollista ja teemmekin sitä suurimman osan ajasta tiedostamattamme. Hengitys on siis yhteydessä ns. autonomiseen hermostoon eli niihin toimintoihin kehossamme joihin emme voi suoranaisesti tietoisesti vaikuttaa. Hengityksen tiheys vaikuttaa hermoston toimintaan, eli nopea hengitys nostattaa sykettämme ja valmistaa kehoa alkukantaiseen ”taistele tai pakene” (fight or flight) reaktioon, jolloin syke nousee ja stressitaso nousee nopeiden reaktioiden mahdollistamiseksi. Rauhallinen syvä hengitys (erityisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ulos) taas aktivoi vagus nimistä hermoa joka päinvastoin hidastaa sykettä, laskee verenpainetta, rentouttaa lihaksia, eli syntyy ikäänkuin ”lepää ja sulata ruokasi” (rest and digest) reaktio. Eli vaikka hengitämme tiedostamattamme, tiedostamalla hengityksemme on mahdollista vaikuttaa kehon reaktioihin ja hallita stressiä tehokkaammin.

Toinen ilmiö, jonka halusin jakaa kanssanne on kivun ja hengittämisen monimutkainen suhde. Kipu, kuten tiedetään on kehon tapa varoittaa vauriosta. Voin joskus kertoa tarkemmin mitä kipu on, mutta jätän sen aiheena nyt käsittelemättä tämän syvällisemmin. Nämä kaksi kävelevät käsikkäin kuin lapset luokkaretkellä parijonossa. Jos kärsii voimakkaasta kivusta erityisesti äkillisesti alkavasta sellaisesta, hengitys salpautuu kuin itsestään. Hengitys muuttuu kivusta kärsivällä henkilöllä usein erittäin pinnallisesti, ja se saattaa kiihtyä jonkun verran. Pinnallinen ja tiheä hengitys voi myös lisätä kokemusta kivusta, sillä se aktivoi aiemmin mainitsemani taistele tai pakene-reaktion, jolloin ihminen on luonnostaan tietoisempi ympäristöstään tehdäkseen nopeita päätöksiä paineen alla. Tutkimuksissa on kuitenkin vaihtelevia tuloksia sen suhteen vaikuttaako hengitys oikeasti kivunhallintaan. Itse olen huomannut sen kuitenkin auttavan erityisesti äkillisesti alkavan kivun hallintaan käytännössä, esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Koska voimakas kipu pakottaa kehon suojelemaan itseään jännittämällä lihaksia ikäänkuin suojareaktiona ja voimakas jännitys usein näkyy hengityksen pidätyksenä, voi jo pelkkä rauhallinen hengitys rentouttaa kehoa riittävästi kivun kokemuksen lievittymiseksi. Samaan aikaan ei voi hengittää rauhallisesti ja jännittää kehoa voimakkaasti, voit vaikka kokeilla itsekin. Ja vaikka tutkimustulokset vaihtelevat, on huomattu kuitenkin selkeä yhteys näiden kahden välillä.

trench coat BURBERRY

bag FURLA

jeans BURBERRY

boots ZARA

necklace THOMAS SABO

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

OLETKO TUNNEÄLYKÄS?

Tunneälykkyys on ainakin omasta mielestäni yksi inhimillisimpiä ominaisuuksiamme. Se että voimme reflektoida omia ja muiden tuntemuksia tekee meistä meidät. Toisaalta toisilla tämä taito on parempi kuin toisilla, ja ainakin joidenkin viimeaikaisten lähteiden mukaan tunneälykkyys olisi jossain määrin vähentynyt. Nykyajan nuoret aikuiset ja nuoremmat eivät saa samanlaista tunnekasvatusta kuin aiemmin, tai ehkä sen merkitystä ei ole osattu arvostaa ennen tätä päivää. Voihan se olla, että sosiaalinen media ja ruutuajan runsaus on vaikeuttanut tunnetaitojen kehittymistä. Ehkä meidän ei tarvitse vuorovaikuttaa yhtä paljon kasvokkain tai emme ehdi reflektoida omia tuntemuksia, joten tunnetaitomme eivät voi kehittyä samalla tavalla. Oli syy mikä tahansa, uskon että olemme kaikki yhtä mieltä siitä miten tunnetaidot ja tunneälykkyys (emotional intelligence) on tärkeää ja välttämätöntä rikkaan ja onnellisen elämän mahdollistamiseksi.

Tunneälykkyys tarkoittaa kapasiteettia tiedostaa, hallita ja ilmaista omia tunteitaan, ja käsitellä henkilöiden välisiä suhteita järkevästi ja empaattisesti. Tunneälykäs ihminen tiedostaa myös millainen itse on ja pystyy tuomaan oman persoonansa avoimesti, muttei kuitenkaan rajattomasti näkyviin. Tunneälykäs ihminen ymmärtää milloin tekee oikein ja väärin, ja osaa tarvittaessa pyytää anteeksi. Tunneälykkyys myös näkyy muiden arvostuksena ja sen sanoittamisena. Sen merkitys näkyy arjessa työpaikalla, kotona läheisten kanssa, harrastuksissa ja kadulla ympäröivien ihmisten kanssa vuorovaikuttaessamme. Esimerkiksi rankan päivän jälkeen kotiin päästyäsi, voit tuntea itsesi väsyneeksi, uupuneeksi tai mitä tahansa muuta, joka ei välttämättä liity läheisiisi kotona mitenkään. Tunneälykäs ihminen tällaisessa tilanteessa tiedostaa, että hän on ärtynyt (itsetietoisuus), hallitsee tunteensa eikä pura sitä läheiseen kotona (itsehallinta), ymmärtää ärtymyksensä mahdolliset vaikutukset läheiseen jos hän purkaa ne väärällä tavalla (empatia), osaa ohjata turhautumisensa esimerkiksi liikuntaan tai käsitellä sen muuten (motivaatio), sekä puheella rauhoittaa myös rankan päivän kokeneen läheisensä (sosiaaliset taidot).

Tunneälykkyys opitaan usein lapsuudessa ja nuoruudessa, jotta ihminen pärjää tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä hyvin. Se voi vaihdella myös elämän edetessä ja voi vahingoittaa esimerkiksi mielenterveyden ongelmat kuten masennus, jolloin muutenkin ihmisen kokemus itsestään ja vaikutuksestaan ympäristöön on voimakkaasti vääristynyt. Ajattelen tunneälykkyyttä enemmän ilmiönä, kuin kiinteänä ominaisuutena. Suuren stressin keskellä tunneälykäskin voi toimia puutteellisesti, mutta hän usein myös tiedostaa stressin vaikutuksen ja pystyy käsittelemään sitä ja antamaan inhimillisyytensä myös itselleen anteeksi. Myös kriisin tai elämänmuutoksen keskellä painivan on haasteellisempi toteuttaa tunnetaitojaan johdonmukaisesti, mutta hän usein myös hallitsee ajatuksiaan ja reaktioitaan stressiin paremmin kuin ne keillä ei ole riittäviä tunnetaitoja ennestään. Tunnetaitoja voi kehittää omia ajatuksia ja tunteita reflektoimalla, sekä sisäisen että ulkoisen palautteen avulla. Me ihmiset myös pyrimme peilaamaan muita vuorovaikuttaessamme, jolloin tunnetaitomme kehittyvät. Sosiaalinen media ja mobiililaitteiden käyttö voi vaikuttaa myös tunnetaitojemme kehitykseen, kuten aikaisemmin mainitsin, mutta se ei tee meistä missään nimessä huonompia ihmisiä. Me vain tarvitsemme enemmän harjoitusta ja aikaa tunneälykkyyden kehittämiseen.

army jacket MANGO

top MANGO

jeans LEVI’S

necklace THOMAS SABO

shell jewellery souvenirs from Bali

sunnies RAY BAN

mules VAGABOND

bag ZARA

Kuvat: ESSIE’S

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

VOIMAA MUSIIKISTA

Kuten varmasti monelle muullekin siellä ruudun toisella puolella, musiikki on minulle tärkeä osa elämää ja voiman lähde. Silloin kun tarvitsen itsevarmuutta, lisäponnistuksen kuntosalilla, tunnepurkauksen huonona päivänä tai mitä tahansa siltä väliltä, musiikista saa sitä jotain mitä muu ei tarjoa. Tanssijana musiikin tulkinta ja siihen eläytyminen on luonnollista ja usein kun haluan käsitellä omia tuntemuksiani ja ajatuksiani laitan asiaankuuluvaa musiikkia ja liikun vapautuneesti fiilistellen tätä tuntemusta.

Oma voimamusiikkini on tällä hetkellä tekemäni Classics- niminen soittolista (löytyy postauksen lopusta), johon olen kerännyt tylsästi vain pääasiallisesti 90-luvun parhaita biisejä. Tämä soittolista on minulla kuitenkin lähes kokoajan repeatilla kuulokkeista työmatkalla ja itseasiassa soitan sitä nytkin viettäessäni laatuaikaa itseni kanssa. Kallistun kuuntelemaan yhä enemmän ja enemmän vanhempaa musiikkia, vaikkakin moni suosikkibiisini on hyvinkin tuore. Musiikissa tärkeintä on minusta melodia ja se tunnetila minkä se saa aikaan.

On jopa kiistatonta tutkimustulosta siitä, miten konkreettisesti musiikki vaikuttaa aivoissamme. Musiikki myös yhdistetään älykkyyteen, sillä musiikissa on useita samankaltaisia piirteitä kuten esimerkiksi matematiikassa. On myös väitetty, että klassisen musiikin erityisesti Mozartin sävellysten kuuntelu voisi vaikuttaa älykkyyteen sitä lisäävästi. Musiikin arvostaminen ja siitä nauttiminen ei kuitenkaan vaadi mitään erityispiirrettä kuuntelijassa, vaan se sopii kaikille. Se on monelle terapiaan verrattava tapa käsitellä tunteita ja erityisesti se on tehokas lievittämään stressiä ja rentoutumaan. Siksi useimmat meistä kokevatkin musiikin kuuntelun yhdeksi parhaimmista rentoutumiskeinoista, vaikka sen vaikutusmekanismeja ei sen tarkemmin tunnetakaan. Silläkään ei ole mitään väliä millaisesta musiikista pidät, on se sitten hempeää klassista musiikkia tai raskasta heviä, tärkeintä on että nautit ja pystyt saamaan jotain irti musiikista.

Paljon on myös tutkittu sitä, miten musiikki vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Sikiöille yritetään soittaa klassista musiikkia heidän kehityksensä tukemiseksi jo ennen syntymää. Siitä riippumatta onko kyseisestä metodista todistettavaa hyötyä, lapset ketkä harrastavat laulua, instrumentin soittamista tai muuta musiikillista lahjakkuutta harjoittavaa ovat sosiaalisilta taidoiltaan kehittyneempiä ja pärjäävät koulussa joissain määrin ikäisiään musiikkiharrastuksettomia paremmin. Musiikkiin liittyvät muistot myös vaikuttavat voimakkaasti myös vanhuusiässä. Tällöin nuoruudesta tuttu musiikki voi saada aikaan voimaantumista ja tuottaa iloa. Muistisairaissa musiikki parantaa kognitiota ja toimintakykyä ainakin hetkellisesti, kun muistojen herääminen tuo selkeyttä muuten muistivaikeuksista kärsivän vanhuksen mieleen. Näitä voimaannuttavia ominaisuuksia käytetäänkin joissain määrin terveydenhuollossakin kouluttautuneiden musiikkiterapeuttien toimesta.

Jokainen meistä on jossain määrin musikaalinen ja reagoivat musiikkiin todistettavissa määrin. Laulu- ja soittotaito onkin opeteltava ominaisuus, joka on mahdollista kenen tahansa hankkia. Kulttuureissa, joissa aktiivisesti käytetään musiikkia osana arkea löytyykin näitä lahjakkaita muusikkoja useammin, sillä he ovat harjaantuneet lapsesta asti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kuka tahansa voi oppia musikaalisuutta ja hyödyntämään sitä esimerkiksi instrumenttia opetellessa. Musiikin kuuntelu ja siitä nauttiminen on meidän kaikkien oikeus, josta kannattaa nauttia. Ja tärkeintä sen voimaannuttavien ja terveyttä edistävien vaikutusten aikaansaamiseksi on kuunnella sitä musiikkityyliä, josta eniten pidät.

blazer ZARA

double buckle belt ZARA

jeans BURBERRY

knee high boots ZARA

lace top ZARA

necklace THOMAS SABO

Continue Reading