ÄLÄ VAIN SANO MITÄÄN

Meitä opetetaan lapsesta pitäen olemaan hiljaa ja olemaan sanomatta asiattomuuksia julkisesti. Ns. hyssyttelykulttuuri voi myös liittyä erilaisiin aiheisiin, kuten politiikkaan, vähemmistöjen asioihin, feminismiin tai mihin tahansa, joka jakaa mielipiteitä. Itsekin olen kokenut hyssyttelyä jos sun mistäkin aiheesta, enkä ymmärrä miksi muiden mielipiteitä täytyy aktiivisesti tukahduttaa sosiaalisessa mediassa, kasvokkain tai missään muussakaan tilanteessa. Valitettavasti hyssyttelyllä saadaan aikaan päinvastainen reaktio, sillä se lisää vain bensaa liekkeihin eikä tule sammuttamaan niitä. Pikkulapsi joka on juuri oppinut virtsan ja ulosteen konseptin ja puhuu siitä kovaan ääneen julkisissa liikennevälineissä voi olla jonkun mielestä herttaista tai huvittavaa, mutta lapsen vanhemmalle se voi olla noloa jos oma jälkikasvu puhuu ”asiattomuuksia” julkisella paikalla. Lapsi usein vain innostuu asiasta, koska vanhemman reaktio herättää molemmissa osapuolissa tunteita. Lapsi tällöin korottaa ääntään ja toistaa samoja asioita joko välittömästi tilanteessa tai myöhemmin kavereiden kanssa leikkiessä. Kielletty hedelmä houkuttaa, joten hyssyttely ja kieltäminen vain työntävät asian ulos voimakkaammin. Toisaalta pidemmällä aikavälillä hyssyttely rajoittaa lasta ja ulkoinen palaute muuttuu sisäiseksi palautteeksi. Lapsi oppii, että hankalista asioista puhuminen ei ole sallittua, koska hän oppii ettei ”asiattomuuksia” tule sanoa ääneen. Hyssyttely muokkaa lapsen identiteettiä ja synnyttää häpeän tunteen tiettyä asiaa kohtaan, joka voi myöhemmin vaikuttaa esimerkiksi syntyvän seksuaalisuuden tai vaikean trauman käsittelyyn.

Olen ihminen joka nostaa mieluummin kissan pöydälle ongelman ilmetessä kuin annan asian olla, mikäli tiedän että asialle on jotain tehtävissä ja on tärkeää toimia. Asiat kuten perhe- tai parisuhdeväkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet, ilmastoasiat ja ihmisoikeusasiat herättävät tunteita (myös allekirjoittaneessa),  joten asia on monelle tärkeä ja ajankohtainen käsittelyyn. Mahdollistaakseni kyseisistä asioista puhumisen ja niihin näin ollen puuttumisen, pyrin puhumaan niistä parhaaksi katsomallani tavalla. Koen että myös vaikeammista asioista puhuminen on tärkeää, jotta muutosta voidaan saada aikaiseksi. Ei tule siis vaieta, vaan se mitä sinulla on sanottavana voi toimia inspiraationa ja voimanlähteenä jollekin toiselle.

Moni vaiettu asia, kuten seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö ovat sellaisia, jotka ovat rohkeiden ja avointen ihmisten vuoksi saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi #metoo -kampanja toi esille paljon epäkohtia mm. viihdealan toiminnassa ja yksittäisten ihmisten selkäpiitä karmisista teoista, joten niihin on voitu puuttua. Koska asiaa on aiemmin hyssytelty, se on voinut jatkua kauan salassa. Hyssyttelyyn on oikeuttanut uhka uhrin uran tuhoamisesta tai maineen häpäisemisestä, joka ei ole millään tasolla oikein. Uhri kokee myös valtavaa syyllisyyttä ja häpeää, jonka vuoksi asiasta puhuminen on usein ylitsepääsemättömän vaikeaa ja asiaa usein pidetään salassa kauan ennen avun hakemista. Onneksi näistä puhuminen on mahdollistanut niiden tulemisen valtavirran tietoisuuteen, joten niitä ei ole voinut enää kieltää. Enää ei hyväksytä uhrin syyllistämistä ja raiskauksen oikeuttamista esimerkiksi liian paljastavan pukeutumisen osalta, vaan huomioidaan että ehkä ongelma on niissä ketkä raiskaavat muita ihmisiä. Jos ei ole koskaan kävellyt naisen tai seksuaalivähemmistön saappaissa, ei voi tietää millaista on kulkea pimeällä kadulla tai rauhattomalla alueella, jossa raiskaus tai väkivalta on valitettavasti mahdollista. Onnekseni voin sanoa, etten ole kokenut tällaista häirintää tai väkivaltaa. Enkä myöskään halua, että edes pahin vihamieheni kokisi edes ”viattomana perusteltua” seksuaalista häirintää.

Vaikka asia ei suoranaisesti olisi niin vakava, puhuminen auttaa usein. Tuen hakeminen jossain muodossa auttaa pääsemään eteenpäin kohti parempaa. Sen ei tarvitse olla kirjaimellista apua, kuten psykoterapiaa tai hakeutumista poliisin tai vaikuttavan tahon juttusille, vaan se voi olla esimerkiksi keskustelu luotettavan läheisen kanssa. Kun asia saadaan sanottua ääneen, eikä sitä pyritä hiljentämään ulkopuolelta, helpottaa se häpeän tunnetta ja ahdistusta. Kuuntelijan vastuulla on hänen reaktionsa ja se miten hän ottaa asian vastaan. Tilannetaju on kuitenkin olennaista, mikäli ei tahtomattaan tai tahallisesti halua pahoittaa jonkun toisen mieltä. Jokaiseen asiaan ei tarvitse puuttua, eikä kaikkeen voi vaikuttaa. Häpeää herättävissä asioissa hienotunteisuus on luottamuksen heräämiseen avain, silloin empatian tunteminen empatian tunne on välttämätöntä jotta kertoja pystyy luottamuksellisesti kertomaan asiasta.

Tuen hakemiseen voi rohkaista vertaistuki tai muiden saman asian kokeneiden tarinat ja asian puheeksiottaminen. Edustus on tärkeää, koska silloin tärkeät asiat saavat kasvot ja empatian tunteminen muita kohtaan helpottuu. Vieras asia usein pelottaa, joten sen käsitteleminen ja siihen tutustuminen pienentää pelon tunnetta. Tämä on totta niin kuuntelijan kuin kertojankin osalta. Jos mieltä painava asia, kuten epävarmuus omasta identiteetistä saadaan konkreettiseen sanalliseen muotoon, se lakkaa olemasta yhtä pelottava. Abstraktius on usein hankalampaa, sillä ei ymmärrä mistä esimerkiksi muutos käyttäytymisessä johtuu. Joissain tilanteissa aihe voi aiheuttaa muissa ihmisissä vieraantumisen tunnetta ja jopa vihapuhetta, mutta silloin tilannetta helpottaa luotettavien ihmisten läheisyys ja läsnäolo elämässä. Sosiaalinen media mahdollistaa myös pienten ihmisryhmien yhteyden, jolloin tuen hakeminen aiheen tuntevilta ihmisiltä on helpompaa.

Hyssyttelyn jatkuessa kauan, se muuttaa vastaanottajan käsitystä itsestään. Jos sinulle kerrotaan riittävän monta kertaa, että jokin sinussa on väärin ja siitä ei tule puhua, tulet jossain vaiheessa uskomaan tämän valheen ja muokkaamaan omaa käyttäytymistäsi sen mukaisesti. Tämä muokkautunut käyttäytyminen johtuu häpeäntunteesta, joka aiheeseen tai ominaisuuteen liittyen syntyy. Persoonallisuus syntyy osin sisäsyntyisesti ja osin ympäristön vaikutuksesta. Se muovautuu läpi elämän kokemusten ja ajatusten seurauksena. Tätä hyvin kuvaa seksuaalivähemmistöjen voimakas tarve peitellä omaa seksuaalisuuttaan tai jopa kieltää sen itseltään. Ulkoisten viestien vaikutuksesta muovautunut käsitys voi olla myöhemmin vaikeaa muuttaa, mutta onneksi tähän on mahdollista vaikuttaa myös myöhemmällä iällä. Se voi johtua esimerkiksi perhesuhteiden katkeamisen, työmahdollisuuksien katoamisen tai oman turvallisuuden vaarantumisen pelosta. Hyssyttelyn ja peittelyn seurauksena erityisesti seksuaalivähemmistöjen edustajat, mutta myös muut voimakkaasta häpeäntunteesta kärsivät kokevat konkreettisia terveysongelmia tämän seurauksena. Heillä on todennäköisemmin masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia, he voivat käyttää päihteitä sekä kärsiä sydän- ja verisuonisairauksista tämän vuoksi.

Hyssyttelyllä voi saada aikaan jonkun toisen elämässä paljonkin haittaa. Aina asioita ei tarvitse kuuluttaa julkisesti, mutta mikäli asian käsittely ääneen saa aikaan enemmän hyötyä kuin haittaa, voi olla parempi sanoa se. Vaikeista asioista puhuminen voi toimia vertaistukena, jonkun toisen sen hetkisissä haasteissa tai avata tietämättömän silmät erilaisuudelle. Se voi vaikuttaa myöhemmin positiivisesti muiden käsitykseen vaikeammistakin aiheista ja saada aikaan muutosta. Asiasta puhumiseen täytyy kuitenkin olla itse valmis ja ihmisen tulee olla riittävän sinut itsensä kanssa, jotta mahdolliset hyssyttelystä johtuvat negatiiviset tunteet voi käsitellä rakentavasti. Vaikka asian sanoo ääneen, voi joku muu antaa ulkoisesti palautetta tästä ja vaikuttaa toisen henkilön itsetuntoon ja kokemukseen itsestä. Usein kommentoija ei välttämättä tiedosta tai ei halua tiedostaa, joten ei pysty vaikuttamaan omaan käytökseensä ja sen vaikutukseen muihin. Hyssyttelijän osalta auttaa tiedostaa syy toiminnalle. Jos tiedostaa mistä oma toiminta johtuu, voi ennaltaehkäistä sitä vaikuttamasta muiden elämään ja hyvinvointiin. On syy sitten aiempi trauma, opittu asenne tai vaikka kauan jatkunut omien tunteiden tukahduttaminen hyssyttelyn seurauksena, siihen voidaan vaikuttaa. Ennen kaikkea tulisi itse olla valmis ymmärtämään itseään, jotta voi toimia myös muille oikein.

Kun asioista voidaan puhua asioina, eikä koeta salailua paremmaksi vaihtoehdoksi voidaan arvioida niitä realistisemmin ja huomata epäkohtia. Asioiden sanominen ääneen jo itsessään on usein suuri helpostus, joten tulevaisuudessa toivonkin että näistä voidaan puhua enemmän. Kun vaikeiden asioille saadaan kasvot, on helpompaa tuntea empatiaa ja nähdä ne inhimillisinä ominaisuuksina ennemmin kuin pelottavina vaaroina. Se usein vaatii vain yhden erittäin rohkean ihmisen, joka uskaltaa ottaa riskin ja sanoa asian ääneen. Silloin usein myös moni muu samaa asiaa läpikäyvä uskaltaa ottaa asian puheeksi, koska tietää ettei ole yksin. Näin saadaan aikaan muutosta, sekä hälvennetään ennakkoluuloja ja pelkoja. Omien mieltymysten ja ajatusmallien ohi katsominen ja mielen avartaminen helpottaakin jatkossa eri asioiden normalisoinnissa yhteiskunnassamme. Se ei ole koskaan sinulta itseltäsi pois, mutta se voi hyvinkin olla jollekin elämääkin tärkeämpi asia.

leather jacket CALVIN KLEIN JEANS

wrap dress &OTHER STORIES

knee high boots ZARA

sunnies RAY BAN

medallion THOMAS SABO 

Kuvat: ESSIE’S

Ciao belle,

Sini

1 kommentti

  1. Además, la falta de erección puede deberse a causa de cargas psíquicas y el estrés raras veces. Ha llegado el momento de conocer el porque la necesitamos y porque la queremos y la deseamos tanto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *