HENGITYKSEN VAIKUTUS KAIKKEEN

Hengitys. Kun hengität sisään saat keuhkot täyteen ympäröivää ilmaa, happea ja muita molekyylejä. Happi siirtyy pienen pienistä rypälemäisistä alveoleista verenkiertoon. Uloshengityksellä päästät ulos hiilidioksidia joka on muodostunut soluissasi. Näinhän meille koulussa opetetaan, mutta hengitykseen kuuluu niin paljon muutakin merkityksellistä, ettemme osaa vielä edes hyödyntää sitä kaikkea mitä sillä on annettavana. Yksinkertaisuudessaan hengitys vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa hengitykseen. Ihan näin selkeästä ilmiöstä ei kuitenkaan käytännössä ole kyse, joten haluan hieman avata sitä mitä tarkoitan ja sitä mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Hengitystä käytetään monissa kulttuureissa, sekä meditaatiossa ja joogassa rentouttamaan kehoamme ja lievittämään stressiä. Silloin kyseessä on usein syvä palleahengitys, jossa keuhkot toimivat ikäänkuin niille tarkoitetulla tavalla. Pallealihas laskeutuu ja nousee hengityksen mukana vaikuttaen keuhkojen ilmanpaineeseen. Sisäänhengityksessä pallea laskeutuu ja negatiivinen paine vetää ilmaa sisään keuhkoihin. Uloshengityksessä pallea nousee, jolloin posiviitinen paine työntää ilmaa pois keuhkoista, jotta ne voivat täyttyä uudestaan. Hengittäminen on luonnollista ja teemmekin sitä suurimman osan ajasta tiedostamattamme. Hengitys on siis yhteydessä ns. autonomiseen hermostoon eli niihin toimintoihin kehossamme joihin emme voi suoranaisesti tietoisesti vaikuttaa. Hengityksen tiheys vaikuttaa hermoston toimintaan, eli nopea hengitys nostattaa sykettämme ja valmistaa kehoa alkukantaiseen ”taistele tai pakene” (fight or flight) reaktioon, jolloin syke nousee ja stressitaso nousee nopeiden reaktioiden mahdollistamiseksi. Rauhallinen syvä hengitys (erityisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ulos) taas aktivoi vagus nimistä hermoa joka päinvastoin hidastaa sykettä, laskee verenpainetta, rentouttaa lihaksia, eli syntyy ikäänkuin ”lepää ja sulata ruokasi” (rest and digest) reaktio. Eli vaikka hengitämme tiedostamattamme, tiedostamalla hengityksemme on mahdollista vaikuttaa kehon reaktioihin ja hallita stressiä tehokkaammin.

Toinen ilmiö, jonka halusin jakaa kanssanne on kivun ja hengittämisen monimutkainen suhde. Kipu, kuten tiedetään on kehon tapa varoittaa vauriosta. Voin joskus kertoa tarkemmin mitä kipu on, mutta jätän sen aiheena nyt käsittelemättä tämän syvällisemmin. Nämä kaksi kävelevät käsikkäin kuin lapset luokkaretkellä parijonossa. Jos kärsii voimakkaasta kivusta erityisesti äkillisesti alkavasta sellaisesta, hengitys salpautuu kuin itsestään. Hengitys muuttuu kivusta kärsivällä henkilöllä usein erittäin pinnallisesti, ja se saattaa kiihtyä jonkun verran. Pinnallinen ja tiheä hengitys voi myös lisätä kokemusta kivusta, sillä se aktivoi aiemmin mainitsemani taistele tai pakene-reaktion, jolloin ihminen on luonnostaan tietoisempi ympäristöstään tehdäkseen nopeita päätöksiä paineen alla. Tutkimuksissa on kuitenkin vaihtelevia tuloksia sen suhteen vaikuttaako hengitys oikeasti kivunhallintaan. Itse olen huomannut sen kuitenkin auttavan erityisesti äkillisesti alkavan kivun hallintaan käytännössä, esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Koska voimakas kipu pakottaa kehon suojelemaan itseään jännittämällä lihaksia ikäänkuin suojareaktiona ja voimakas jännitys usein näkyy hengityksen pidätyksenä, voi jo pelkkä rauhallinen hengitys rentouttaa kehoa riittävästi kivun kokemuksen lievittymiseksi. Samaan aikaan ei voi hengittää rauhallisesti ja jännittää kehoa voimakkaasti, voit vaikka kokeilla itsekin. Ja vaikka tutkimustulokset vaihtelevat, on huomattu kuitenkin selkeä yhteys näiden kahden välillä.

trench coat BURBERRY

bag FURLA

jeans BURBERRY

boots ZARA

necklace THOMAS SABO

Ciao belle,

Sini

Vastaa