OLETKO TUNNEÄLYKÄS?

Tunneälykkyys on ainakin omasta mielestäni yksi inhimillisimpiä ominaisuuksiamme. Se että voimme reflektoida omia ja muiden tuntemuksia tekee meistä meidät. Toisaalta toisilla tämä taito on parempi kuin toisilla, ja ainakin joidenkin viimeaikaisten lähteiden mukaan tunneälykkyys olisi jossain määrin vähentynyt. Nykyajan nuoret aikuiset ja nuoremmat eivät saa samanlaista tunnekasvatusta kuin aiemmin, tai ehkä sen merkitystä ei ole osattu arvostaa ennen tätä päivää. Voihan se olla, että sosiaalinen media ja ruutuajan runsaus on vaikeuttanut tunnetaitojen kehittymistä. Ehkä meidän ei tarvitse vuorovaikuttaa yhtä paljon kasvokkain tai emme ehdi reflektoida omia tuntemuksia, joten tunnetaitomme eivät voi kehittyä samalla tavalla. Oli syy mikä tahansa, uskon että olemme kaikki yhtä mieltä siitä miten tunnetaidot ja tunneälykkyys (emotional intelligence) on tärkeää ja välttämätöntä rikkaan ja onnellisen elämän mahdollistamiseksi.

Tunneälykkyys tarkoittaa kapasiteettia tiedostaa, hallita ja ilmaista omia tunteitaan, ja käsitellä henkilöiden välisiä suhteita järkevästi ja empaattisesti. Tunneälykäs ihminen tiedostaa myös millainen itse on ja pystyy tuomaan oman persoonansa avoimesti, muttei kuitenkaan rajattomasti näkyviin. Tunneälykäs ihminen ymmärtää milloin tekee oikein ja väärin, ja osaa tarvittaessa pyytää anteeksi. Tunneälykkyys myös näkyy muiden arvostuksena ja sen sanoittamisena. Sen merkitys näkyy arjessa työpaikalla, kotona läheisten kanssa, harrastuksissa ja kadulla ympäröivien ihmisten kanssa vuorovaikuttaessamme. Esimerkiksi rankan päivän jälkeen kotiin päästyäsi, voit tuntea itsesi väsyneeksi, uupuneeksi tai mitä tahansa muuta, joka ei välttämättä liity läheisiisi kotona mitenkään. Tunneälykäs ihminen tällaisessa tilanteessa tiedostaa, että hän on ärtynyt (itsetietoisuus), hallitsee tunteensa eikä pura sitä läheiseen kotona (itsehallinta), ymmärtää ärtymyksensä mahdolliset vaikutukset läheiseen jos hän purkaa ne väärällä tavalla (empatia), osaa ohjata turhautumisensa esimerkiksi liikuntaan tai käsitellä sen muuten (motivaatio), sekä puheella rauhoittaa myös rankan päivän kokeneen läheisensä (sosiaaliset taidot).

Tunneälykkyys opitaan usein lapsuudessa ja nuoruudessa, jotta ihminen pärjää tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä hyvin. Se voi vaihdella myös elämän edetessä ja voi vahingoittaa esimerkiksi mielenterveyden ongelmat kuten masennus, jolloin muutenkin ihmisen kokemus itsestään ja vaikutuksestaan ympäristöön on voimakkaasti vääristynyt. Ajattelen tunneälykkyyttä enemmän ilmiönä, kuin kiinteänä ominaisuutena. Suuren stressin keskellä tunneälykäskin voi toimia puutteellisesti, mutta hän usein myös tiedostaa stressin vaikutuksen ja pystyy käsittelemään sitä ja antamaan inhimillisyytensä myös itselleen anteeksi. Myös kriisin tai elämänmuutoksen keskellä painivan on haasteellisempi toteuttaa tunnetaitojaan johdonmukaisesti, mutta hän usein myös hallitsee ajatuksiaan ja reaktioitaan stressiin paremmin kuin ne keillä ei ole riittäviä tunnetaitoja ennestään. Tunnetaitoja voi kehittää omia ajatuksia ja tunteita reflektoimalla, sekä sisäisen että ulkoisen palautteen avulla. Me ihmiset myös pyrimme peilaamaan muita vuorovaikuttaessamme, jolloin tunnetaitomme kehittyvät. Sosiaalinen media ja mobiililaitteiden käyttö voi vaikuttaa myös tunnetaitojemme kehitykseen, kuten aikaisemmin mainitsin, mutta se ei tee meistä missään nimessä huonompia ihmisiä. Me vain tarvitsemme enemmän harjoitusta ja aikaa tunneälykkyyden kehittämiseen.

army jacket MANGO

top MANGO

jeans LEVI’S

necklace THOMAS SABO

shell jewellery souvenirs from Bali

sunnies RAY BAN

mules VAGABOND

bag ZARA

Kuvat: ESSIE’S

Ciao belle,

Sini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *