SURU ON KUNNIAVIERAS

Jokaisella meillä on oikeus surra. Surua aiheuttaa menetys erilaisissa tilantessa ja muodoissa, joista jokainen on sallittu ja arvokas. Useimmiten surusta puhuttaessa tarkoitetaan perheenjäsenen tai puolison kokemaa menetystä. Tämän lisäksi se voi olla myös joihin aiheisiin liittyen ns. äänioikeudettomaksi suruksi. Se voi olla esimerkiksi lemmikin menettäminen, parisuhteisiin liittyvää surua tai työelämässä tapahtuvaa surua, jota esiintyy yleisimmin esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöillä. Surun voimakkuus tai sen vaikutus arkeen riippuu usein siitä mistä se on lähtöisin, mutta siitä huolimatta sen käsittely on erittäin tärkeää.

Suruun voi liittyä irti päästämisen vaikeus, jolloin surun käsittely voi jäädä tavallaan päälle tai se ei voi alkaa ollenkaan. Mielestäni yksi parhaiten asiaan sopivista sanonnoista ja ilmaisuista on ”jos rakastat jotain, päästä se vapaaksi”. Sairastuneen lähimmäisen tai lemmikin kohdalla, kun tilanne saattaa olla toivoton haluaa useimmiten pitää kiinni tästä vaikka väkisin. Jos asialle ei kuitenkaan voi tehdä mitään, voi olla parempi antaa toiselle ja itsellesi mahdollisuus parempaan. Sama voi myös päteä ihmissuhteisiin, joissa toinen tai molemmat osapuolet ovat onnettomia. Tästä luopuminen aiheuttaa surua, mutta asian hyväksyminen helpottaa myös itseäsi käsittelemään näitä tunteita. Kun tunteet ja ajatukset käsittelee rauhassa, eikä myöskään patoa niitä sisäänsä ja koita ”vain pärjätä” voi asiasta päästä helpommin yli.

Surua käsittelevän ihmisen tukeminen on paras tapa auttaa sitä kohdattaessa. Et voi asialle mitään, joten paras mitä voit kertoa toiselle on osanottosi. Jokaiselle suru on erittäin subjektiivinen kokemus ja lähes poikeuksetta herättää voimakkaita tunteita. Siinä tilanteessa samaistumisen ilmaiseminen esimerkiksi vertaamalla menetystä omaasi tuskin saa haluttua vastakaikua, vaan voi jopa epäonnistua. Erityisesti jos verrattavat kohteet eivät ole samankaltaisia, kuten vertaisi lemmikin menettämistä perheenjäsenen menettämiseen, vaikka usealle oma lemmikki on kuin perheenjäsen. Eikä myöskään kannata vähätellä toisen surua, oli se lähtöisin mistä tahansa syystä. Vaikka suru olisikin ns. äänioikeudeton yhteiskunnan näkökulmasta, on se silti surevalle merkittävä asia. Joten toivon, että voisimme kaikki pystyä tarvittaessa vain kuuntelemaan, jolloin surija voi käsitellä tapahtuman herättämiä tunteita helpommin.

Jokaisella meistä on oma tapamme surra. Joku purskahtaa itkuun välittömästi, toinen taas saattaa mennä ikään kuin shokkiin ja vaikuttaa välinpitämättömältä tai jopa käyttäytyä asiattomasti surua kohdatessaan. Asiattomuus voi olla vaikka huumoria menetykseen liittyen, epätavallisia tapoja hahmottaa tilanne, tai asian kieltäminen kokonaan. Toinen vaatii aikaa ja pohdiskelua asian käsittelemiseksi ja toinen taas haluaa päästä heti keskustelemaan asiasta ja sen herättämistä tunteista. Kaikki tavat ovat normaaleja ja valideja tapoja käsitellä asiaa. Oman kokemukseni perusteella kuitenkin muiden kanssa keskustelu on ollut tehokkain tapa saada suru käsiteltyä. Sen kohtaaminen onkin välttämätöntä, jotta asian kanssa voi olla sinut ja suruvaiheesta päästä eteenpäin.

Jenni Vartiainen laulaakin kappaleessaan ”Suru on kunniavieras” osuvasti aiheesta. Kappaleessa puhutaan siitä, että suru on hyvä ottaa vastaan silloin kun se sattuu kohdalle, eikä jättää huomiotta. Jos surun käsittelemistä siirtää eteenpäin, se ei tule olemaan yhtään sen helpompaa kuin aiemminkaan. Tällöin tulet vain itse kantamaan surua ja siihen liittyvää pahaa oloa sisälläsi. Surun käsitteleminen mahdollistaa sen, että voit menetyksestä huolimatta muistaa menettämäsi asian tai henkilön hyvät puolet ja sen mitä hyvää sen on saanut elämässäsi aikaan. Eli vaikka aikansa elänyt pääsisikin parempaan paikkaan, ei se tee siitä yhtään sen vähemmän merkityksellistä sinulle vaan ehkä jopa päinvastoin. Surun tarkoituksena onkin auttaa sinua pääsemään elämässä eteenpäin ja hyväksymään vaikeita asioita joita joudut kohtaamaan. Se on välttämätön osa elämää, jota joudumme opettelemaan kerta toisensa jälkeen uudestaan sen sattuessa kohdalle. Elämä on kovin kouluttaja, mutta siitä selviää kyllä. Asia ei välttämättä tunnu siltä sen sattuessa omalle kohdalle, mutta me ihmiset olemme paljon vahvempia ja sopeutuvaisempia kuin annamme itsemme olettaa.

top MANGO

pants H&M

sunglasses RAY BAN

sandals BIRKENSTOCKS

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

TASAPAINO TEKEE TERVEYDEN

Kehomme kaipaavat tasapainoa. Se on kirjaimellisesti homeostaattinen kapistus, eli se perustuu tasapainoon erilaisten ominaisuuksien osalta. Kaikki toimii yhteen, jotta voimme hyvin. Ja silloin kun joku on epätasapainossa, se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin. Tasapaino on tällöin järkkynyt joka näkyy sairastumisena tai vaivana. Kehomme ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka sietävät käsittämättömästi rasitusta, stressiä ja vaikeuksia, vaikkakin ne voivat jättää meihin jäljet. Usein hämmästelenkin sitä, miten paljosta ihminen voi selvitä jos vain haluaa. Hetki sitten terveystrendit keskittyivät siihen, miten saamme mahdollisimman paljon kehoistamme. Treenattiin kovaa ja kovalla intensiteetillä eikä oikein huomioitu sitä harjoittelun tasapainoa eli palautumista ja lepoa. Tänä vuonna onneksi sosiaalisessa mediassa ja muutenkin puheenaiheena on palautuminen ja se miten tästä kuormituksesta selvitään. Käytännössä etsitään tasapainoa elämän eri osa-alueiden välille. Joko olisin sanonut sanan tasapaino riittävän monta kertaa, että pointtini tulisi selväksi. Aloinkin jo miettimään tässä sitä toista tasapainoa, eli sitä missä pysymme pystyssä vaikka tässä asiayhteydessä en sitä tarkoitakaan.

Mielemme haluavat usein kaikki nyt ja heti, joka ei ole paras tapa saavuttaa tuloksia. Kova treeni ja tiukka ruokavalio uuvuttaa ja horjuttaa niin henkistä kuin fyysistä tasapainoamme, joten tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu. Jotta esimerkiksi elämäntapamuutos tai muu kuntokuuri toimisi, on se tehtävä kehon ehdoilla. Tämä pätee erityisesti silloin, jos on jokin sairaus tai toimintakyvyn rajoite joka on syytä huomioida arjessa ja liikkumisessa. Onneksi oman kehon kuunteleminen on paras tapa arvioida sitä miten tulisi toimia. Itsetuntemus on siksi tärkeää myös oman kehon osalta. Valitettavasti iso osa meistä ei osaa tulkita kehon antamia viestejä, vaan vähättelee niiden merkitystä. Uupumus on yksi näistä merkeistä, jolloin oman arjen suunnittelussa tulisi tehdä muutoksia. Kun nämä merkit tiedostaa on helpompi tehdä fiksuja valintoja omassa arjessaan tasapainon säilyttämiseksi. Siihen kuuluu työn tai opiskelun lisäksi aktiivisuus ja liikkuminen, terveellinen ruokavalio, riittävä palautuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Näiden eri osa-alueiden tulisi olla hyvässä tasapainossa, jotta terveys pysyy hyvänä. Raskaan arjen vastapainona toimii kaikkein parhaiten itselle tärkeiden asioiden tekeminen, sillä elämästä tulee myös muistaa nauttia. Esimerkiksi omalla kohdalla se on ruuanlaittoilta kotona perjantai-iltana, kahvilassa istuminen keskustassa, ystävien kanssa maailman parannus iltamyöhään tai mikä tahansa sillä hetkellä tuntuu hyvältä. Mitään ei myöskään kannata liioitella, jotta kuppi ei mene nurin ja tasapaino järkkyy.

blazer ZARA

frill blouse &OTHER STORIES

jeans LEVI’S

chelsea boots VAGABOND

bag FURLA

necklace THOMAS SABO

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

LUKEMISEN MERKITYS

Olen aina ollut huono lukemaan. Opin lukemaan sujuvasti kohtuullisen myöhään, joten lukuintoni ei lähtenyt lapsuudesta. Olen visuaalinen ihminen, joten saan enemmän irti elokuvista ja asioista voin nähdä ennemmin kuin asioista jotka voin lukea. Lukeminen on kuitenkin välttämätöntä sivistyneessä yhteiskunnassa ja ilman lukutaitoa en voisi esimerkiksi kirjoittaa tätä blogiakaan. Olen onnellinen siitä että asun Suomen kaltaisessa maassa, jossa lukutaito on käytännössä itsestäänselvyys. Tämän lisäksi luen sujuvasti myös muilla kielillä, kuten englanniksi joka onkin itselle mieluisin tapa lukea kirjallisuutta. Seuraan myös useita nettilehtiä ja sivustoja, joissa on aiheita eri aiheisiin liittyen muodista fysioterapiaan ja matkailuun. Lukeminen on minulle tapa saada tietoa ja siksi pidänkin lukemisesta. Itsensä kehittäminen ja uusien taitojen oppiminen on minulle tärkeää, joten haluan lukea mahdollisimman paljon.

Olen viimeaikoina lukenut self help tyyppisiä kirjoja, jotka herättävät ajatuksia elämästä sekä uusia näkökulmia. Aiemmin taas pyrin lähestymään thrillereitä ja romaaneja joissa tapahtuu paljon, usein young adult kategoriaan painottuen. Tykkään lukea englanniksi, sillä koen kielen paljon sujuvammaksi ja helpommaksi omaksua kuin suomen kielen. Englanti jotenki sointuu mielessä paremmin ja koenkin pystyväni ilmaisemaan itseäni ajoittain paremmin englanniksi kuin suomeksi. Kirjoitan kuitenkin päivittäin paljon tekstiä suomeksi niin töissä kuin blogiin,  niin on myös jollain tavalla rentouttavaa lukea jollain muulla kielellä. Lisäksi luen tavallisemmin lyhempiä tekstejä, kuten artikkeleja joiden lukeminen työmatkalla junassa on helpompaa kuin kirjan. Salainen paheeni onkin Harvard Business Reviewn johtamiseen liittyvät artikkelit, joita lukisin mielelläni useita putkeen, mutta ilmaisia artikkeleja saa lukea vain rajoitetun määrän joka rajoittaa niiden ahmimistani.

Stressi on vaikuttanut lukemiseeni kohtalaisesti erityisesti keskittymisen näkökulmassa. En oikein pysty keskittymään yksittäiseen ajatukseen pidempää aikaa, joten lukemisen aikana ajatus karkaa helposti. Lukeminen itsessään olisi myös hyvää meditaatiota ja harjoitusta keskittymiseen, sillä lukiessasi ajatus pysyy kirjaimellisesti asiassa, jos meinaat saada tekstistä jotain irti. Vaihtoehtoisesti esimerkiksi sarjamaratonissa voit hairahtua tekemään jotain muuta ja saat ajatuksesta helposti kiinni myöhemminkin, mikä ei tue keskittymiskykyä ainakaan tällä varhaisiän dementikolla. Kun päivittäin mielessä pitää olla tuhansia asioita ja yksityiskohtia, olisi palautumisen kannalta välttämätöntä, että pääsee irti työajatuksista. Myös tähän lukeminen auttaa hyvin, joten jos vaan jaksaisi keskittyä riittävästi voisi lukemisella tukea omaa jaksamista muillakin elämän osa-alueilla.

blouse ZARA

jeans LEVI’S

necklace THOMAS SABO

earrings ZARA

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Juhannus on niitä pyhiä, joita jopa minä odotan usein innolla. Olen muutamana vuotena viettänyt juhannuksen isommalla porukalla mökillä, ja totta kai olin tänäkin vuonna siellä mukana. Palasimme Helsinkiin kuitenkin jo lauantaina, jotta sunnuntain voi pyhittää rentoilulle ruuhkassa ajelun sijaan. Sunnuntain kohokohta oli piknik Seurasaaressa veden äärellä. Just täydellistä! Toivottavasti teilläkin on ollut hyvä juhannus ja olette saaneet rentoutua ja nauttia kesästä! Miten sinä vietit juhannuksen tänä vuonna?

hat BIKBOK

t-shirt ZOE KARSSON

denim LEVI’S

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

SOME ON HYVÄ RENKI, MUTTA HUONO ISÄNTÄ

Sosiaalinen media erityisesti työnä herättää usein monenlaisia oletuksia ja ajatuksia. ”Bloggaaminen on vain kuvien ottamista sosiaaliseen mediaan ja PR brunsseilla juoksemista juoden skumppaa.” on ehkä useiten kuultu oletus aiheesta. En tullut nyt kuitenkaan keskustelemaan some-työstä tai mitä siihen kuuluu vaan sosiaalisesta mediasta myös muiden kuin ammattisomettajien näkökulmassa. Halusin puhua hieman siitä, miten sosiaaliseen mediaan tulisi suhtautua ja miten sitä voi hyödyntää hyvällä ja terveellä tavalla. Sosiaalinen media on monelle iso osa elämää, tapa kommunikoida ja ilmaista itseään sekä mahdollisesti verkostoitua muiden samanmielisten kanssa niin ammatillisesti kuin harrastusmielessäkin. Kuten aiemmin on ollut ns. ”turhiksi julkkiksiksi” tituleerattuja henkilöitä, ketkä ovat julkisuudessa vain julkisuuden ilosta, voidaan ajatella että nykyään on sellaisia influencereita joille some on koko elämä ja vaikuttaa niin kaikkeen ympärillään. Onneksi näitä ihmisiä on paljon vähemmän kuin fiksuja nuoria, jotka tiedostavat sosiaalisen median mahdollisuudet ja osaavat käyttää niitä työkaluina.
Varmasti on monia ketkä tekee somea pelkästään huomionhakuisuuttaan mutta se ei tule mahdollistamaan oikeaa menestystä. Huomionhakuinen myy itsensä prosessissa ja some hallitsee ihmistä. Elämä ja omat teot alkavat pyöriä sen ympärillä, mistä saisi parasta sisältöä sosiaaliseen mediaan ja miten saan eniten näkyvyyttä ja seuraajia. Tällöin sisältö on myös usein persoonatonta ja sisällötöntä, sillä siitä puuttuu sisällöntuottajan intohimo ja tarkoitus. Kun tarkoituksena on käyttääs somea työvälineenä välittää omaa viestiä aiheesta kuin aiheesta, on se silloin aidompaa ja tekijän intohimo ja inspiraatio menee sosiaalisen median vaatimusten edellä. Intohimoinen tavoitteen tavoittelu hyödyntää siis somea eli itse pysyy oman henkilöbrändinsä hallinnassa. Tekijä tiedostaa silloin mihin omalla sisällöllään pyrkii ja osaa myös määrittää mitä asioita haluaa ehkä jättää sen ulkopuolella oman ja muiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. 
Voi olla että sosiaalisen median sisällöntuottaja haluaa tehdä somea ns. epäitsekkäistä syistä, eli tuomalla asioita esille jotka saavat itsensä haavoittuvaan asemaan eli paljastaa jotain itsestään, jotta joku muu voi saada tarttumapintaa ja näin auttaa muita. Se voi olla esimerkiksi oma mielenterveysongelma, seksuaalinen suuntautuminen tai muu ominaisuus, jonka ilmi tuominen voi olla jopa riski mutta sen tarkoituksena on luoda vertaistukea ja saada tärkeälle asialle näkyvyyttä. Se miten somea haluaa käyttää tulisi kuitenkin lähteä itsestä ja omasta tavoitteesta, sillä somen ei tulisi olla isompi kuin ihminen itse. On myös tärkeää tietää mitä julkaista, jotta oma ja läheisten turvallisuus ja tulevaisuus on omissa käsissä. Joissain tapauksissa olisi kuinka epäitsekäs tai hyväntahtoinen tahansa, jakamalla sisältöä voi saada aikaan niin itselle kuin muillekin enemmän haittaa kuin hyötyä. Erilaiset lopputulokset ja niiden seuraukset tulisikin osata ottaa huomioon sosiaalisen median sisällöntuotantoa suunniteltaessa, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa esiintuomaasi aitouteen tai sisällön laatuun. Sosiaalinen media on siis vähän niinkuin tuli, eli ”hyvä renki, mutta huono isäntä”, eli sitä pitäisi käyttää työkaluna eikä pitää itseisarvona ja tavoitteena.

top NIKE

jeans LEVI’S

chelsea boots VAGABOND

flannel shirt secondhand

rain coat RAINS

necklace THOMAS SABO

Kuvat: Nanna Talvitie

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

HENGITYKSEN VAIKUTUS KAIKKEEN

Hengitys. Kun hengität sisään saat keuhkot täyteen ympäröivää ilmaa, happea ja muita molekyylejä. Happi siirtyy pienen pienistä rypälemäisistä alveoleista verenkiertoon. Uloshengityksellä päästät ulos hiilidioksidia joka on muodostunut soluissasi. Näinhän meille koulussa opetetaan, mutta hengitykseen kuuluu niin paljon muutakin merkityksellistä, ettemme osaa vielä edes hyödyntää sitä kaikkea mitä sillä on annettavana. Yksinkertaisuudessaan hengitys vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa hengitykseen. Ihan näin selkeästä ilmiöstä ei kuitenkaan käytännössä ole kyse, joten haluan hieman avata sitä mitä tarkoitan ja sitä mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Hengitystä käytetään monissa kulttuureissa, sekä meditaatiossa ja joogassa rentouttamaan kehoamme ja lievittämään stressiä. Silloin kyseessä on usein syvä palleahengitys, jossa keuhkot toimivat ikäänkuin niille tarkoitetulla tavalla. Pallealihas laskeutuu ja nousee hengityksen mukana vaikuttaen keuhkojen ilmanpaineeseen. Sisäänhengityksessä pallea laskeutuu ja negatiivinen paine vetää ilmaa sisään keuhkoihin. Uloshengityksessä pallea nousee, jolloin posiviitinen paine työntää ilmaa pois keuhkoista, jotta ne voivat täyttyä uudestaan. Hengittäminen on luonnollista ja teemmekin sitä suurimman osan ajasta tiedostamattamme. Hengitys on siis yhteydessä ns. autonomiseen hermostoon eli niihin toimintoihin kehossamme joihin emme voi suoranaisesti tietoisesti vaikuttaa. Hengityksen tiheys vaikuttaa hermoston toimintaan, eli nopea hengitys nostattaa sykettämme ja valmistaa kehoa alkukantaiseen ”taistele tai pakene” (fight or flight) reaktioon, jolloin syke nousee ja stressitaso nousee nopeiden reaktioiden mahdollistamiseksi. Rauhallinen syvä hengitys (erityisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ulos) taas aktivoi vagus nimistä hermoa joka päinvastoin hidastaa sykettä, laskee verenpainetta, rentouttaa lihaksia, eli syntyy ikäänkuin ”lepää ja sulata ruokasi” (rest and digest) reaktio. Eli vaikka hengitämme tiedostamattamme, tiedostamalla hengityksemme on mahdollista vaikuttaa kehon reaktioihin ja hallita stressiä tehokkaammin.

Toinen ilmiö, jonka halusin jakaa kanssanne on kivun ja hengittämisen monimutkainen suhde. Kipu, kuten tiedetään on kehon tapa varoittaa vauriosta. Voin joskus kertoa tarkemmin mitä kipu on, mutta jätän sen aiheena nyt käsittelemättä tämän syvällisemmin. Nämä kaksi kävelevät käsikkäin kuin lapset luokkaretkellä parijonossa. Jos kärsii voimakkaasta kivusta erityisesti äkillisesti alkavasta sellaisesta, hengitys salpautuu kuin itsestään. Hengitys muuttuu kivusta kärsivällä henkilöllä usein erittäin pinnallisesti, ja se saattaa kiihtyä jonkun verran. Pinnallinen ja tiheä hengitys voi myös lisätä kokemusta kivusta, sillä se aktivoi aiemmin mainitsemani taistele tai pakene-reaktion, jolloin ihminen on luonnostaan tietoisempi ympäristöstään tehdäkseen nopeita päätöksiä paineen alla. Tutkimuksissa on kuitenkin vaihtelevia tuloksia sen suhteen vaikuttaako hengitys oikeasti kivunhallintaan. Itse olen huomannut sen kuitenkin auttavan erityisesti äkillisesti alkavan kivun hallintaan käytännössä, esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Koska voimakas kipu pakottaa kehon suojelemaan itseään jännittämällä lihaksia ikäänkuin suojareaktiona ja voimakas jännitys usein näkyy hengityksen pidätyksenä, voi jo pelkkä rauhallinen hengitys rentouttaa kehoa riittävästi kivun kokemuksen lievittymiseksi. Samaan aikaan ei voi hengittää rauhallisesti ja jännittää kehoa voimakkaasti, voit vaikka kokeilla itsekin. Ja vaikka tutkimustulokset vaihtelevat, on huomattu kuitenkin selkeä yhteys näiden kahden välillä.

trench coat BURBERRY

bag FURLA

jeans BURBERRY

boots ZARA

necklace THOMAS SABO

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

OLETKO TUNNEÄLYKÄS?

Tunneälykkyys on ainakin omasta mielestäni yksi inhimillisimpiä ominaisuuksiamme. Se että voimme reflektoida omia ja muiden tuntemuksia tekee meistä meidät. Toisaalta toisilla tämä taito on parempi kuin toisilla, ja ainakin joidenkin viimeaikaisten lähteiden mukaan tunneälykkyys olisi jossain määrin vähentynyt. Nykyajan nuoret aikuiset ja nuoremmat eivät saa samanlaista tunnekasvatusta kuin aiemmin, tai ehkä sen merkitystä ei ole osattu arvostaa ennen tätä päivää. Voihan se olla, että sosiaalinen media ja ruutuajan runsaus on vaikeuttanut tunnetaitojen kehittymistä. Ehkä meidän ei tarvitse vuorovaikuttaa yhtä paljon kasvokkain tai emme ehdi reflektoida omia tuntemuksia, joten tunnetaitomme eivät voi kehittyä samalla tavalla. Oli syy mikä tahansa, uskon että olemme kaikki yhtä mieltä siitä miten tunnetaidot ja tunneälykkyys (emotional intelligence) on tärkeää ja välttämätöntä rikkaan ja onnellisen elämän mahdollistamiseksi.

Tunneälykkyys tarkoittaa kapasiteettia tiedostaa, hallita ja ilmaista omia tunteitaan, ja käsitellä henkilöiden välisiä suhteita järkevästi ja empaattisesti. Tunneälykäs ihminen tiedostaa myös millainen itse on ja pystyy tuomaan oman persoonansa avoimesti, muttei kuitenkaan rajattomasti näkyviin. Tunneälykäs ihminen ymmärtää milloin tekee oikein ja väärin, ja osaa tarvittaessa pyytää anteeksi. Tunneälykkyys myös näkyy muiden arvostuksena ja sen sanoittamisena. Sen merkitys näkyy arjessa työpaikalla, kotona läheisten kanssa, harrastuksissa ja kadulla ympäröivien ihmisten kanssa vuorovaikuttaessamme. Esimerkiksi rankan päivän jälkeen kotiin päästyäsi, voit tuntea itsesi väsyneeksi, uupuneeksi tai mitä tahansa muuta, joka ei välttämättä liity läheisiisi kotona mitenkään. Tunneälykäs ihminen tällaisessa tilanteessa tiedostaa, että hän on ärtynyt (itsetietoisuus), hallitsee tunteensa eikä pura sitä läheiseen kotona (itsehallinta), ymmärtää ärtymyksensä mahdolliset vaikutukset läheiseen jos hän purkaa ne väärällä tavalla (empatia), osaa ohjata turhautumisensa esimerkiksi liikuntaan tai käsitellä sen muuten (motivaatio), sekä puheella rauhoittaa myös rankan päivän kokeneen läheisensä (sosiaaliset taidot).

Tunneälykkyys opitaan usein lapsuudessa ja nuoruudessa, jotta ihminen pärjää tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä hyvin. Se voi vaihdella myös elämän edetessä ja voi vahingoittaa esimerkiksi mielenterveyden ongelmat kuten masennus, jolloin muutenkin ihmisen kokemus itsestään ja vaikutuksestaan ympäristöön on voimakkaasti vääristynyt. Ajattelen tunneälykkyyttä enemmän ilmiönä, kuin kiinteänä ominaisuutena. Suuren stressin keskellä tunneälykäskin voi toimia puutteellisesti, mutta hän usein myös tiedostaa stressin vaikutuksen ja pystyy käsittelemään sitä ja antamaan inhimillisyytensä myös itselleen anteeksi. Myös kriisin tai elämänmuutoksen keskellä painivan on haasteellisempi toteuttaa tunnetaitojaan johdonmukaisesti, mutta hän usein myös hallitsee ajatuksiaan ja reaktioitaan stressiin paremmin kuin ne keillä ei ole riittäviä tunnetaitoja ennestään. Tunnetaitoja voi kehittää omia ajatuksia ja tunteita reflektoimalla, sekä sisäisen että ulkoisen palautteen avulla. Me ihmiset myös pyrimme peilaamaan muita vuorovaikuttaessamme, jolloin tunnetaitomme kehittyvät. Sosiaalinen media ja mobiililaitteiden käyttö voi vaikuttaa myös tunnetaitojemme kehitykseen, kuten aikaisemmin mainitsin, mutta se ei tee meistä missään nimessä huonompia ihmisiä. Me vain tarvitsemme enemmän harjoitusta ja aikaa tunneälykkyyden kehittämiseen.

army jacket MANGO

top MANGO

jeans LEVI’S

necklace THOMAS SABO

shell jewellery souvenirs from Bali

sunnies RAY BAN

mules VAGABOND

bag ZARA

Kuvat: ESSIE’S

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

VOIMAA MUSIIKISTA

Kuten varmasti monelle muullekin siellä ruudun toisella puolella, musiikki on minulle tärkeä osa elämää ja voiman lähde. Silloin kun tarvitsen itsevarmuutta, lisäponnistuksen kuntosalilla, tunnepurkauksen huonona päivänä tai mitä tahansa siltä väliltä, musiikista saa sitä jotain mitä muu ei tarjoa. Tanssijana musiikin tulkinta ja siihen eläytyminen on luonnollista ja usein kun haluan käsitellä omia tuntemuksiani ja ajatuksiani laitan asiaankuuluvaa musiikkia ja liikun vapautuneesti fiilistellen tätä tuntemusta.

Oma voimamusiikkini on tällä hetkellä tekemäni Classics- niminen soittolista (löytyy postauksen lopusta), johon olen kerännyt tylsästi vain pääasiallisesti 90-luvun parhaita biisejä. Tämä soittolista on minulla kuitenkin lähes kokoajan repeatilla kuulokkeista työmatkalla ja itseasiassa soitan sitä nytkin viettäessäni laatuaikaa itseni kanssa. Kallistun kuuntelemaan yhä enemmän ja enemmän vanhempaa musiikkia, vaikkakin moni suosikkibiisini on hyvinkin tuore. Musiikissa tärkeintä on minusta melodia ja se tunnetila minkä se saa aikaan.

On jopa kiistatonta tutkimustulosta siitä, miten konkreettisesti musiikki vaikuttaa aivoissamme. Musiikki myös yhdistetään älykkyyteen, sillä musiikissa on useita samankaltaisia piirteitä kuten esimerkiksi matematiikassa. On myös väitetty, että klassisen musiikin erityisesti Mozartin sävellysten kuuntelu voisi vaikuttaa älykkyyteen sitä lisäävästi. Musiikin arvostaminen ja siitä nauttiminen ei kuitenkaan vaadi mitään erityispiirrettä kuuntelijassa, vaan se sopii kaikille. Se on monelle terapiaan verrattava tapa käsitellä tunteita ja erityisesti se on tehokas lievittämään stressiä ja rentoutumaan. Siksi useimmat meistä kokevatkin musiikin kuuntelun yhdeksi parhaimmista rentoutumiskeinoista, vaikka sen vaikutusmekanismeja ei sen tarkemmin tunnetakaan. Silläkään ei ole mitään väliä millaisesta musiikista pidät, on se sitten hempeää klassista musiikkia tai raskasta heviä, tärkeintä on että nautit ja pystyt saamaan jotain irti musiikista.

Paljon on myös tutkittu sitä, miten musiikki vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Sikiöille yritetään soittaa klassista musiikkia heidän kehityksensä tukemiseksi jo ennen syntymää. Siitä riippumatta onko kyseisestä metodista todistettavaa hyötyä, lapset ketkä harrastavat laulua, instrumentin soittamista tai muuta musiikillista lahjakkuutta harjoittavaa ovat sosiaalisilta taidoiltaan kehittyneempiä ja pärjäävät koulussa joissain määrin ikäisiään musiikkiharrastuksettomia paremmin. Musiikkiin liittyvät muistot myös vaikuttavat voimakkaasti myös vanhuusiässä. Tällöin nuoruudesta tuttu musiikki voi saada aikaan voimaantumista ja tuottaa iloa. Muistisairaissa musiikki parantaa kognitiota ja toimintakykyä ainakin hetkellisesti, kun muistojen herääminen tuo selkeyttä muuten muistivaikeuksista kärsivän vanhuksen mieleen. Näitä voimaannuttavia ominaisuuksia käytetäänkin joissain määrin terveydenhuollossakin kouluttautuneiden musiikkiterapeuttien toimesta.

Jokainen meistä on jossain määrin musikaalinen ja reagoivat musiikkiin todistettavissa määrin. Laulu- ja soittotaito onkin opeteltava ominaisuus, joka on mahdollista kenen tahansa hankkia. Kulttuureissa, joissa aktiivisesti käytetään musiikkia osana arkea löytyykin näitä lahjakkaita muusikkoja useammin, sillä he ovat harjaantuneet lapsesta asti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kuka tahansa voi oppia musikaalisuutta ja hyödyntämään sitä esimerkiksi instrumenttia opetellessa. Musiikin kuuntelu ja siitä nauttiminen on meidän kaikkien oikeus, josta kannattaa nauttia. Ja tärkeintä sen voimaannuttavien ja terveyttä edistävien vaikutusten aikaansaamiseksi on kuunnella sitä musiikkityyliä, josta eniten pidät.

blazer ZARA

double buckle belt ZARA

jeans BURBERRY

knee high boots ZARA

lace top ZARA

necklace THOMAS SABO

Continue Reading

MIKSI OTIN ETÄISYYTTÄ SOMEEN?

En tiedä onko kukaan edes huomannut, mutta olen ollut todella epäaktiivinen sosiaalisessa mediassa viimeaikoina uuden sisällön julkaisun suhteen. En ole julkaissut kuvia Instagram-tililläni hetkeen, enkä julkaissut uutta postausta. Minusta vain tuntui siltä, että nyt on hetki hieman hengähtää ja ajatella sitä mitä haluan blogiltani ja kuinka haluan itse näyttäytyä sosiaalisessa mediassa. Henkilökohtaisessa elämässäni on myös tapahtunut yhtä sun toista, joka on vaikuttanut omaan jaksamiseeni ja intooni luoda inspiroivaa sisältöä. En koe, että voin olla inspiroiva jos en itse usko sisältööni tai itseeni sisällöntuottajana. Halusin kerätä vain energiaa stressinhallintaani ja arjessa pärjäämiseen. Selkeää konkretiaa sosiaalisen median ja erityisesti puhelimen riippuvuussuhteeseeni sain tänään kun puhelimeni lakkasi toimimasta, enkä aamulla saanut sitä auki. Kirjaimellisesti koko elämäni oli puhelimella; tapa kommunikoida, hoitaa asioita ja pyörittää arkeani oli lopettanut toimimasta. Onnekseni esimerkiksi verkkopankkiasioiden tai julkisilla liikkuminen ei ole täysin puhelimen varassa, joten selvisin vähin kolhuin.

Vaikka sosiaalisen median katkaisuhoitoon ei olisi yhtä radikaalia ja pakottavaa tekniikkaa kuin kokeilemani vaihtoehto, on sitä hyvä tehdä ajoittain. Olemme kokoajan kiinni valtavassa informaatiovirrassa, joka pidemmän päälle on uuvuttavaa ja henkisesti kuormittavaa. Aivomme ei ehdi lepäämään, joten stressi ja väsymys lisääntyy. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa, eikä tarvitse tuottaa jatkuvalla syötöllä laadukasta sisältöä erityisesti mikäli kyseessä on enemmänkin harrastus kuin kokopäivätyö. Maailma ei kaadu siihen jos et pysykään kärryillä uusimmista trendeistä, eikä kenenkään muunkaan maailma kaadu siihen jos et olekaan julkaissut viikon postausta ajallaan. Tämä ei vaativassa sisällöntuotannon maailmassa ole paras tapa lisätä näkyvyyttään, mutta onneksi elämän ei tarvitse pyöriä sen ympärillä. On toisaalta jopa hieman helpottavaa, kun ei pysty tarkistamaan Instagramin viimeisimpiä käänteitä tai selata Facebookin feedistä aina uusia mielenkiintoisia artikkeleja.

Sisällöntuotanto on minulle inspiraation muuttumista visuaaliseen muotoon. Into ja halu luoda sisältöä on siinä myös välttämätöntä. Jos sisäistä paloa tehdä parhaansa ja luoda aikaan jotain muillekin merkityksellistä, on hyvä ottaa aikaa itselle ja miettiä mitä haluaa sanoa. En oikein tiennyt miten halusin lähtestyä teitä, lukijani, joten totesin ottavani aikaa itseni etsimiseen. Olen kirjoittanut tekstejä tästä huolimatta, mutta ne ovat sellaisia joita en todennäköisesti tuo päivänvaloon blogissani. Olen myös miettinyt tulevaisuuttani, jatkokoulutusvaihtoehtoja ja miten haluan vaikuttaa ympärilleni. Jatkokoulutukseen hakeutumiseen tarvitsen kuitenkin vielä lisää työkokemusta, joten voin käyttää sen ajan tehokkaasti oppimalla työstäni ja itsestäni mahdollisimman paljon. Kun on sinut itsensä kanssa on myös helpompaa inspiroida muita. Fake it till you make it toimii joissain asioissa, mutta oman vision ja ajatusten jakamisessa on tärkeintä pystyä seisomaan sanojensa ja tekojensa takana. Sosiaalinen media ei tuottanut minulle samanlaista inspiraatiota pitkään aikaan kuin se on tuottanut aiemmin, joten mahdollistaakseni teille mielekästä ja laadukasta luettavaa tein päätöksen ottaa etäisyyttä sosiaaliseen mediaan. Ja uskon sen olleen tarpeen ja sen arvoista. En aio jatkossakaan luvata teille säännöllisiä postauksia, vaan julkaisen uutta sisältöä kun saan inspiraatiota ja minulla on teille jotain sanottavaa.

shirt ZARA

belt GUCCI

wide leg pants NA-KD

loafers VAGABOND

necklace THOMAS SABO

earrings ZARA

Kuvat: ESSIE’S

 

Ciao belle,

Sini

Continue Reading

ÄLÄ VAIN SANO MITÄÄN

Meitä opetetaan lapsesta pitäen olemaan hiljaa ja olemaan sanomatta asiattomuuksia julkisesti. Ns. hyssyttelykulttuuri voi myös liittyä erilaisiin aiheisiin, kuten politiikkaan, vähemmistöjen asioihin, feminismiin tai mihin tahansa, joka jakaa mielipiteitä. Itsekin olen kokenut hyssyttelyä jos sun mistäkin aiheesta, enkä ymmärrä miksi muiden mielipiteitä täytyy aktiivisesti tukahduttaa sosiaalisessa mediassa, kasvokkain tai missään muussakaan tilanteessa. Valitettavasti hyssyttelyllä saadaan aikaan päinvastainen reaktio, sillä se lisää vain bensaa liekkeihin eikä tule sammuttamaan niitä. Pikkulapsi joka on juuri oppinut virtsan ja ulosteen konseptin ja puhuu siitä kovaan ääneen julkisissa liikennevälineissä voi olla jonkun mielestä herttaista tai huvittavaa, mutta lapsen vanhemmalle se voi olla noloa jos oma jälkikasvu puhuu ”asiattomuuksia” julkisella paikalla. Lapsi usein vain innostuu asiasta, koska vanhemman reaktio herättää molemmissa osapuolissa tunteita. Lapsi tällöin korottaa ääntään ja toistaa samoja asioita joko välittömästi tilanteessa tai myöhemmin kavereiden kanssa leikkiessä. Kielletty hedelmä houkuttaa, joten hyssyttely ja kieltäminen vain työntävät asian ulos voimakkaammin. Toisaalta pidemmällä aikavälillä hyssyttely rajoittaa lasta ja ulkoinen palaute muuttuu sisäiseksi palautteeksi. Lapsi oppii, että hankalista asioista puhuminen ei ole sallittua, koska hän oppii ettei ”asiattomuuksia” tule sanoa ääneen. Hyssyttely muokkaa lapsen identiteettiä ja synnyttää häpeän tunteen tiettyä asiaa kohtaan, joka voi myöhemmin vaikuttaa esimerkiksi syntyvän seksuaalisuuden tai vaikean trauman käsittelyyn.

Olen ihminen joka nostaa mieluummin kissan pöydälle ongelman ilmetessä kuin annan asian olla, mikäli tiedän että asialle on jotain tehtävissä ja on tärkeää toimia. Asiat kuten perhe- tai parisuhdeväkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet, ilmastoasiat ja ihmisoikeusasiat herättävät tunteita (myös allekirjoittaneessa),  joten asia on monelle tärkeä ja ajankohtainen käsittelyyn. Mahdollistaakseni kyseisistä asioista puhumisen ja niihin näin ollen puuttumisen, pyrin puhumaan niistä parhaaksi katsomallani tavalla. Koen että myös vaikeammista asioista puhuminen on tärkeää, jotta muutosta voidaan saada aikaiseksi. Ei tule siis vaieta, vaan se mitä sinulla on sanottavana voi toimia inspiraationa ja voimanlähteenä jollekin toiselle.

Moni vaiettu asia, kuten seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö ovat sellaisia, jotka ovat rohkeiden ja avointen ihmisten vuoksi saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi #metoo -kampanja toi esille paljon epäkohtia mm. viihdealan toiminnassa ja yksittäisten ihmisten selkäpiitä karmisista teoista, joten niihin on voitu puuttua. Koska asiaa on aiemmin hyssytelty, se on voinut jatkua kauan salassa. Hyssyttelyyn on oikeuttanut uhka uhrin uran tuhoamisesta tai maineen häpäisemisestä, joka ei ole millään tasolla oikein. Uhri kokee myös valtavaa syyllisyyttä ja häpeää, jonka vuoksi asiasta puhuminen on usein ylitsepääsemättömän vaikeaa ja asiaa usein pidetään salassa kauan ennen avun hakemista. Onneksi näistä puhuminen on mahdollistanut niiden tulemisen valtavirran tietoisuuteen, joten niitä ei ole voinut enää kieltää. Enää ei hyväksytä uhrin syyllistämistä ja raiskauksen oikeuttamista esimerkiksi liian paljastavan pukeutumisen osalta, vaan huomioidaan että ehkä ongelma on niissä ketkä raiskaavat muita ihmisiä. Jos ei ole koskaan kävellyt naisen tai seksuaalivähemmistön saappaissa, ei voi tietää millaista on kulkea pimeällä kadulla tai rauhattomalla alueella, jossa raiskaus tai väkivalta on valitettavasti mahdollista. Onnekseni voin sanoa, etten ole kokenut tällaista häirintää tai väkivaltaa. Enkä myöskään halua, että edes pahin vihamieheni kokisi edes ”viattomana perusteltua” seksuaalista häirintää.

Vaikka asia ei suoranaisesti olisi niin vakava, puhuminen auttaa usein. Tuen hakeminen jossain muodossa auttaa pääsemään eteenpäin kohti parempaa. Sen ei tarvitse olla kirjaimellista apua, kuten psykoterapiaa tai hakeutumista poliisin tai vaikuttavan tahon juttusille, vaan se voi olla esimerkiksi keskustelu luotettavan läheisen kanssa. Kun asia saadaan sanottua ääneen, eikä sitä pyritä hiljentämään ulkopuolelta, helpottaa se häpeän tunnetta ja ahdistusta. Kuuntelijan vastuulla on hänen reaktionsa ja se miten hän ottaa asian vastaan. Tilannetaju on kuitenkin olennaista, mikäli ei tahtomattaan tai tahallisesti halua pahoittaa jonkun toisen mieltä. Jokaiseen asiaan ei tarvitse puuttua, eikä kaikkeen voi vaikuttaa. Häpeää herättävissä asioissa hienotunteisuus on luottamuksen heräämiseen avain, silloin empatian tunteminen empatian tunne on välttämätöntä jotta kertoja pystyy luottamuksellisesti kertomaan asiasta.

Tuen hakemiseen voi rohkaista vertaistuki tai muiden saman asian kokeneiden tarinat ja asian puheeksiottaminen. Edustus on tärkeää, koska silloin tärkeät asiat saavat kasvot ja empatian tunteminen muita kohtaan helpottuu. Vieras asia usein pelottaa, joten sen käsitteleminen ja siihen tutustuminen pienentää pelon tunnetta. Tämä on totta niin kuuntelijan kuin kertojankin osalta. Jos mieltä painava asia, kuten epävarmuus omasta identiteetistä saadaan konkreettiseen sanalliseen muotoon, se lakkaa olemasta yhtä pelottava. Abstraktius on usein hankalampaa, sillä ei ymmärrä mistä esimerkiksi muutos käyttäytymisessä johtuu. Joissain tilanteissa aihe voi aiheuttaa muissa ihmisissä vieraantumisen tunnetta ja jopa vihapuhetta, mutta silloin tilannetta helpottaa luotettavien ihmisten läheisyys ja läsnäolo elämässä. Sosiaalinen media mahdollistaa myös pienten ihmisryhmien yhteyden, jolloin tuen hakeminen aiheen tuntevilta ihmisiltä on helpompaa.

Hyssyttelyn jatkuessa kauan, se muuttaa vastaanottajan käsitystä itsestään. Jos sinulle kerrotaan riittävän monta kertaa, että jokin sinussa on väärin ja siitä ei tule puhua, tulet jossain vaiheessa uskomaan tämän valheen ja muokkaamaan omaa käyttäytymistäsi sen mukaisesti. Tämä muokkautunut käyttäytyminen johtuu häpeäntunteesta, joka aiheeseen tai ominaisuuteen liittyen syntyy. Persoonallisuus syntyy osin sisäsyntyisesti ja osin ympäristön vaikutuksesta. Se muovautuu läpi elämän kokemusten ja ajatusten seurauksena. Tätä hyvin kuvaa seksuaalivähemmistöjen voimakas tarve peitellä omaa seksuaalisuuttaan tai jopa kieltää sen itseltään. Ulkoisten viestien vaikutuksesta muovautunut käsitys voi olla myöhemmin vaikeaa muuttaa, mutta onneksi tähän on mahdollista vaikuttaa myös myöhemmällä iällä. Se voi johtua esimerkiksi perhesuhteiden katkeamisen, työmahdollisuuksien katoamisen tai oman turvallisuuden vaarantumisen pelosta. Hyssyttelyn ja peittelyn seurauksena erityisesti seksuaalivähemmistöjen edustajat, mutta myös muut voimakkaasta häpeäntunteesta kärsivät kokevat konkreettisia terveysongelmia tämän seurauksena. Heillä on todennäköisemmin masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia, he voivat käyttää päihteitä sekä kärsiä sydän- ja verisuonisairauksista tämän vuoksi.

Hyssyttelyllä voi saada aikaan jonkun toisen elämässä paljonkin haittaa. Aina asioita ei tarvitse kuuluttaa julkisesti, mutta mikäli asian käsittely ääneen saa aikaan enemmän hyötyä kuin haittaa, voi olla parempi sanoa se. Vaikeista asioista puhuminen voi toimia vertaistukena, jonkun toisen sen hetkisissä haasteissa tai avata tietämättömän silmät erilaisuudelle. Se voi vaikuttaa myöhemmin positiivisesti muiden käsitykseen vaikeammistakin aiheista ja saada aikaan muutosta. Asiasta puhumiseen täytyy kuitenkin olla itse valmis ja ihmisen tulee olla riittävän sinut itsensä kanssa, jotta mahdolliset hyssyttelystä johtuvat negatiiviset tunteet voi käsitellä rakentavasti. Vaikka asian sanoo ääneen, voi joku muu antaa ulkoisesti palautetta tästä ja vaikuttaa toisen henkilön itsetuntoon ja kokemukseen itsestä. Usein kommentoija ei välttämättä tiedosta tai ei halua tiedostaa, joten ei pysty vaikuttamaan omaan käytökseensä ja sen vaikutukseen muihin. Hyssyttelijän osalta auttaa tiedostaa syy toiminnalle. Jos tiedostaa mistä oma toiminta johtuu, voi ennaltaehkäistä sitä vaikuttamasta muiden elämään ja hyvinvointiin. On syy sitten aiempi trauma, opittu asenne tai vaikka kauan jatkunut omien tunteiden tukahduttaminen hyssyttelyn seurauksena, siihen voidaan vaikuttaa. Ennen kaikkea tulisi itse olla valmis ymmärtämään itseään, jotta voi toimia myös muille oikein.

Kun asioista voidaan puhua asioina, eikä koeta salailua paremmaksi vaihtoehdoksi voidaan arvioida niitä realistisemmin ja huomata epäkohtia. Asioiden sanominen ääneen jo itsessään on usein suuri helpostus, joten tulevaisuudessa toivonkin että näistä voidaan puhua enemmän. Kun vaikeiden asioille saadaan kasvot, on helpompaa tuntea empatiaa ja nähdä ne inhimillisinä ominaisuuksina ennemmin kuin pelottavina vaaroina. Se usein vaatii vain yhden erittäin rohkean ihmisen, joka uskaltaa ottaa riskin ja sanoa asian ääneen. Silloin usein myös moni muu samaa asiaa läpikäyvä uskaltaa ottaa asian puheeksi, koska tietää ettei ole yksin. Näin saadaan aikaan muutosta, sekä hälvennetään ennakkoluuloja ja pelkoja. Omien mieltymysten ja ajatusmallien ohi katsominen ja mielen avartaminen helpottaakin jatkossa eri asioiden normalisoinnissa yhteiskunnassamme. Se ei ole koskaan sinulta itseltäsi pois, mutta se voi hyvinkin olla jollekin elämääkin tärkeämpi asia.

leather jacket CALVIN KLEIN JEANS

wrap dress &OTHER STORIES

knee high boots ZARA

sunnies RAY BAN

medallion THOMAS SABO 

Kuvat: ESSIE’S

Ciao belle,

Sini

Continue Reading