TESTASIN HIILIJALANJÄLKENI

Kun itse olen tällä hetkellä sängyn pohjalla potemassa flunssaa, niin saatte lukea sillä välin jotain jonka kirjoitin hetki sitten. Tämä onneton bloggaaja kömpii nyt takaisin sänkyyn ja koittaa saada itsensä henkiin vielä tämän päivän aikana.

Kuten moni muukin viime aikoina, tein testin kulutustottumuksistani ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Hiilijalanjälkeni on 4200 kg CO2e. Keskivertosuomalaisella sama tulos on 10 300 kg CO2e. Testissä puhutaan, että suomalaisten olisi syytä puolittaa kulutuksensa riittävän vasteen aikaansaamiseksi. Tämän tuloksen perusteella olen oikealla suunnalla, mutta aina voi jossain asiassa parantaa. Avaankin hieman tuloksiani ja ajatuksiani niistä.

Suurin ero minulla keskivertosuomalaisen tuloksiin oli asumisen suhteen. Omat asumiskuluni testin mukaan ovat 300 kg CO2e vuodessa verrattuna 3400 kg CO2e keskivertotulokseen. Suurin osa suomalaisista varmaan asuukin omakotitaloissa, joissa energiankulutus on huomattavasti suurempi. Tästä saan kiittää suureksi osaksi toista puoliskoani, joka ymmärtää energian päälle ja osaa valita kestävään kehityksen perustuvia energianlähteitä. Suomalainen käyttää useimmiten kaukolämpöä, joka ei ole kaikkein energiatehokkain tapa lämmittää asuntoa. Myös asunnon lämpötila vaikuttaa asiaan. Tyypillisessä helsinkiläisessä asunnossa lämpötila on talvella kylmä ja kesällä kuuma, joten lämpötila on usein juuri tuon 19-22 asteen kieppeillä sisätiloissa. Tavallisen ja ekosähkön välillä on merkittävä ero kulutuksen suhteen, joten sillä on todellakin merkitystä minne oman äänensä antaa lompakollaan. Sähkölasku tuskin nousee määrällisesti vaikka tavallisen sähkön ekosähköön vaihtaisikin, mutta omatunto voi olla merkittävästi kevyempi.

Liikkuminen, eli liikenne ja matkailu oli toiseksi suurin kulutukseni osalta. Vuositasolla käytän testin mukaan 1700 kg CO2e. Keskivertosuomalaisen tulos oli 2200 kg CO2e, joten ero ei ole mitenkään merkittävä. Lennän lentokoneella keskivertoa useammin, joten lentäminen ja se etten kompensoi lentokilometrejäni kompensaatiomaksuilla olivat suurimmat menoeräni. Kuljen pääasiassa ympäriinsä julkisilla, joten henkilöauton kulutusta minulla ei tule.

Suurin kulutukseeni vaikuttava asia on ruoka. Oma kulutukseni ruoan suhteen on vuositasolla testin mukaan 1800 kg CO2e, kun taas keskivertosuomalainen kuluttaa 2100 kg CO2e. Kuvittelin eron suuremmaksi, sillä en syö punaista lihaa, joka on merkittävin ympäristön kuormittaja. Kanaa, kalaa ja kananmunaa käytän kohtuudella, mutta juusto joka on toiseksi kuormittavin ruokalaji lisäsi omaa kulutustani. Suhteessa muuhun kulutukseen ruokatottumukseni eivät ole tällä hetkellä merkittävä osa-alue, joka tarvitsisi välitöntä korjausta. Ainut, jolla voisin tätä vähentää on välttämällä hukkaruokaa, syömällä työpaikkaruokalan sijaan omia eväitä ja vähentämällä juuston käyttöä. Ensimmäiset kaksi ovat hyviä vaihtoehtoja, joita voisin ottaa käyttöön. Viimeisen näistä haluan kuitenkin pitää elämässäni, sillä koen sen tuottavan minulle iloa.

Viimeinen osio testissä oli tavarat ja hankinnat, joka testissä oli vuositasolla 600 kg CO2e. Omat kulutustottumukset tietäen sanoisin tämän olleen hieman alakanttiin. Testin kysymysten muotoilu mahdollisesti vaikutti asiaan, sillä testissä ei ollut keskiverto vaihtoehtoa vaan vaihtoehdot menivät ”teen heräteostoksia ajoittain” vaihtoehdosta ”himoshoppailijaan”. Jo pelkästään bloggaamisen puolesta kuluttaminen ja mm. muoti ovat suurena osana tätä kaikkea, joten aivan minimalisti en senkään vuoksi ole. Määrä on lähellä keskivertosuomalaisen tulosta (800 kg CO2e), joka tietenkin voi olla mahdollista, että kallistun samaan kategoriaan tässä suhteessa. Olen pitänyt kirjaa kuluttamisestani viimeisen vuoden aikana, ja voin sanoa etten ole pystynyt pysymään asettamassani tavoitteessa tämän vuoden aikana. Jos haluatte tietää enemmän voin kirjoittaa aiheesta ihan oman postauksen, joten kommentoikaa alle jos aihe kiinnostaa.

blazer ZARA

top GINA TRICOT

jeans BURBERRY

chelsea boots VAGABOND

necklace THOMAS SABO

belt GUCCI

Ciao belle,

Sini

Vastaa