VOIMAA MUSIIKISTA

Kuten varmasti monelle muullekin siellä ruudun toisella puolella, musiikki on minulle tärkeä osa elämää ja voiman lähde. Silloin kun tarvitsen itsevarmuutta, lisäponnistuksen kuntosalilla, tunnepurkauksen huonona päivänä tai mitä tahansa siltä väliltä, musiikista saa sitä jotain mitä muu ei tarjoa. Tanssijana musiikin tulkinta ja siihen eläytyminen on luonnollista ja usein kun haluan käsitellä omia tuntemuksiani ja ajatuksiani laitan asiaankuuluvaa musiikkia ja liikun vapautuneesti fiilistellen tätä tuntemusta.

Oma voimamusiikkini on tällä hetkellä tekemäni Classics- niminen soittolista (löytyy postauksen lopusta), johon olen kerännyt tylsästi vain pääasiallisesti 90-luvun parhaita biisejä. Tämä soittolista on minulla kuitenkin lähes kokoajan repeatilla kuulokkeista työmatkalla ja itseasiassa soitan sitä nytkin viettäessäni laatuaikaa itseni kanssa. Kallistun kuuntelemaan yhä enemmän ja enemmän vanhempaa musiikkia, vaikkakin moni suosikkibiisini on hyvinkin tuore. Musiikissa tärkeintä on minusta melodia ja se tunnetila minkä se saa aikaan.

On jopa kiistatonta tutkimustulosta siitä, miten konkreettisesti musiikki vaikuttaa aivoissamme. Musiikki myös yhdistetään älykkyyteen, sillä musiikissa on useita samankaltaisia piirteitä kuten esimerkiksi matematiikassa. On myös väitetty, että klassisen musiikin erityisesti Mozartin sävellysten kuuntelu voisi vaikuttaa älykkyyteen sitä lisäävästi. Musiikin arvostaminen ja siitä nauttiminen ei kuitenkaan vaadi mitään erityispiirrettä kuuntelijassa, vaan se sopii kaikille. Se on monelle terapiaan verrattava tapa käsitellä tunteita ja erityisesti se on tehokas lievittämään stressiä ja rentoutumaan. Siksi useimmat meistä kokevatkin musiikin kuuntelun yhdeksi parhaimmista rentoutumiskeinoista, vaikka sen vaikutusmekanismeja ei sen tarkemmin tunnetakaan. Silläkään ei ole mitään väliä millaisesta musiikista pidät, on se sitten hempeää klassista musiikkia tai raskasta heviä, tärkeintä on että nautit ja pystyt saamaan jotain irti musiikista.

Paljon on myös tutkittu sitä, miten musiikki vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Sikiöille yritetään soittaa klassista musiikkia heidän kehityksensä tukemiseksi jo ennen syntymää. Siitä riippumatta onko kyseisestä metodista todistettavaa hyötyä, lapset ketkä harrastavat laulua, instrumentin soittamista tai muuta musiikillista lahjakkuutta harjoittavaa ovat sosiaalisilta taidoiltaan kehittyneempiä ja pärjäävät koulussa joissain määrin ikäisiään musiikkiharrastuksettomia paremmin. Musiikkiin liittyvät muistot myös vaikuttavat voimakkaasti myös vanhuusiässä. Tällöin nuoruudesta tuttu musiikki voi saada aikaan voimaantumista ja tuottaa iloa. Muistisairaissa musiikki parantaa kognitiota ja toimintakykyä ainakin hetkellisesti, kun muistojen herääminen tuo selkeyttä muuten muistivaikeuksista kärsivän vanhuksen mieleen. Näitä voimaannuttavia ominaisuuksia käytetäänkin joissain määrin terveydenhuollossakin kouluttautuneiden musiikkiterapeuttien toimesta.

Jokainen meistä on jossain määrin musikaalinen ja reagoivat musiikkiin todistettavissa määrin. Laulu- ja soittotaito onkin opeteltava ominaisuus, joka on mahdollista kenen tahansa hankkia. Kulttuureissa, joissa aktiivisesti käytetään musiikkia osana arkea löytyykin näitä lahjakkaita muusikkoja useammin, sillä he ovat harjaantuneet lapsesta asti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kuka tahansa voi oppia musikaalisuutta ja hyödyntämään sitä esimerkiksi instrumenttia opetellessa. Musiikin kuuntelu ja siitä nauttiminen on meidän kaikkien oikeus, josta kannattaa nauttia. Ja tärkeintä sen voimaannuttavien ja terveyttä edistävien vaikutusten aikaansaamiseksi on kuunnella sitä musiikkityyliä, josta eniten pidät.

blazer ZARA

double buckle belt ZARA

jeans BURBERRY

knee high boots ZARA

lace top ZARA

necklace THOMAS SABO

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *